”Meillä Knehtilän luomutilalla on pitkä kokemus tutkimusyhteistyöstä tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Olen utelias ja haluan oppia lisää. Tutkimusyhteistyö on ollut minulle tapa ymmärtää ruokajärjestelmää kokonaisuutena. Se on myös auttanut kehittämään omaa tilaani: mitä kannattaa tehdä ja missä järjestyksessä.
Savipelloilla olen oppinut, että kiiltävä kyntöjälki ei ole kunniamerkki, koska vesi ei läpäise maata. Luovuin kyntöaurasta, aloin keventää muokkausta ja annoin aikaa maan rakenteelle. Tiivistymien purkaminen vei yli kymmenen vuotta. Kehitimme myös tuubikompostointia hevosenlannalle ja sen maanparannusvaikutus savimaalle on ollut selvä. Kun rakenne ja mikrobiologia toimivat, pelto kestää sekä märkyyttä että kuivuutta paremmin.
Hiilestä puhutaan paljon, mutta mittarit katsovat yhä usein vain maanpäällistä massaa. Tutkijoilta olen oppinut, että hyväkuntoinen maaperä ja vahva juuristo voivat sitoa hiiltä moninkertaisesti verrattuna pelkkään vihreään biomassaan.
Muille viljelijöille vinkkaisin, että jos tutkimusyhteistyö kiinnostaa, niin kannattaa aloittaa pienestä, mutta nälkä voi kasvaa tehdessä”, kirjoittaa Knehtilän luomutilan yrittäjä
Markus Eerola pääkirjoituksessaan.
