Viime viikonloppuna eli 10.10. vietettiin kansainvälistä mielenterveyspäivää. Maailman terveysjärjestä (WHO) on todennut, että ei ole terveyttä ilman mielenterveyttä ja sloganin on ottanut käyttöönsä myös Kansainvälinen Punaisen Ristin ja Puolikuun liike.
Psykososiaalinen tuki ja mielenterveyden vahvistaminen liittyvät toisiinsa
Vapaaehtoisten hyvinvointi on koko Suomen Punaisen Ristin yhteinen tehtävä. Psykososiaalinen tuki ja mielenterveyden vahvistaminen ovat tärkeä osa inhimillistä auttamista ja turvallista kohtaamista. Hyvinvoiva vapaaehtoinen pystyy tukemaan myös autettavia paremmin.
Suomen Punaisella Ristillä on paljon erilaisia keinoja tukea autettavien ja vapaaehtoisten mielen hyvinvointia ja psykologista turvallisuutta. Vapaaehtoistieto -sivustolla on omat sivut psykososiaalisesta tuesta ja mielenterveydestä. Löydät sivut täältä ›
Tämän lisäksi on juuri avattu verkkokoulutus Mielenterveydestä vapaaehtoisille. Löydät sen koulutusalusta Kompassista. Kurssi tarjoaa tietoa mielenterveydestä ja sen vahvistamisesta. Kurssilla käydään läpi erilaisia työkaluja ja harjoituksia, jotka auttavat jaksamaan vapaaehtoisena ja tukevat toisten kohtaamista.
Suora linkki kurssiin löytyy alta. Kurssi valmistuu ruotsiksi viimeistään vuoden vaihteessa.
Lisätietoja saat oman piirin työntekijöiltä sekä tarvittaessa keskustoimistolla Maria Viljaselta maria.viljanen@punainenristi.fi
Tukea ja materiaalia osastojen nuorisoystävällisyyden kehittämiseen
Nuoriystävällinen osasto vastaa 15–28-vuotiaiden nuorten toiveisiin ja tarpeisiin vapaaehtoistoiminnasta ja on valmis kehittämään toimintaansa. Nuoriystävällinen osasto kiinnittää huomiota siihen, että sen toimintakulttuuri, toimintamuodot ja toimintatavat elävät ajassa ja uudistuvat paikallisten avun tarpeiden ja vapaaehtoisten odotusten mukaan. Näin osasto pysyy elinvoimaisena ja voi vastata oman toiminta-alueensa avun tarpeisiin myös tulevaisuudessa.
Tänä syksynä toteutetaan ensimmäisen kerran osastojen nuoriystävällisyyden arviointi, johon osallistuvat osastot saavat osastokohtaista tietoa oman toiminnan nuoriystävällisyyden tilasta ja kehittämistarpeista. Arviointiin tuotettu mittaristo pohjaa nuorten unelmien Punaiseen Ristiin ja hallituksen antamiin toimenpidesuosituksiin.
Arviointiin osallistuminen on osastolle helppoa, sillä arvioinnit toteutetaan keskustoimiston toimesta.
Ilmoittaudu mukaan nuorisoystävällisyyden arviointiin lokakuun aikana
Vapaaehtoisten hyvinvointi on koko Suomen Punaisen Ristin yhteinen tehtävä.
Tehtävälistaa voi käyttää apuna arvioinnin jälkeisessä kehittämisessä tai myös itsenäisenä työkaluna. Tehtävälista antaa konkreettisia keinoja siihen, miten osaston toimintaan saadaan mukaan alle 29-vuotiaita vapaaehtoisia.
Näitä tuloksia saavutimme kehitysyhteistyöllä vuonna 2025
Vuonna 2025 kehitysyhteistyömme auttoi 734 500:aa ihmistä 15 maassa, joista 11 sijaitsi Afrikassa. Työskentelemme erityisesti vähiten kehittyvissä maissa, jotka kärsivät moninkertaisista kriiseistä, kuten köyhyydestä, konflikteista ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista.
Kehitysyhteistyömme keskittyy katastrofivalmiuteen, ilmastonmuutoksen vaikutusten lievittämiseen, naisten ja tyttöjen terveyteen sekä Punaisen Ristin paikallisten yhdistysten vahvistamiseen.
Opintokeskus Sivis on Punaisen Ristin tärkeä yhteistyökumppani vapaaehtoisten koulutustoiminnassa, ja yhteistyö mahdollistaa muun muassa taloudellisen koulutustuen, opintopisteytetyt koulutukset sekä osallistujille myönnettävät todistukset ja koulutusmerkinnät.
Opintokeskus Siviksen uusi koulutusten hallintajärjestelmä SivisKampus on otettu käyttöön Suomen Punaisessa Ristissä 1.8.2026 alkaen.
SivisKampuksessa hallinnoidaan Siviksen kanssa järjestettäviä koulutuksia.
Kuvituskuva: Joonas Brandt / Suomen Punainen Risti
Lukuvinkki
Kuka saa seistä leipäjonossa?
Luin Pollari & Salosen kirjoittaman "Kuka saa seistä leipäjonossa" -artikkelin Yhteiskuntapolitiikka-lehdestä. Se herätti todella paljon ajatuksia. Tutkimus muistuttaa köyhyyden ja avuntarpeen moninaisista syistä sekä siitä, että ruoka-avussa asioivat tulisi kohdata yksilöinä eikä yhtenäisenä ryhmänä. Ihmisten kohtaaminen yksilöinä on myös Punaisen Ristin toiminnan perusta.
Artikkeli tarkastelee ruoka-avun saajien käsityksiä siitä, ketkä ovat oikeutettuja saamaan ruoka-apua.
”Se, että ruoka-avun resurssit niukkenevat samaan aikaan kun avun tarve kasvaa, synnyttää huolta avun riittävyydestä. Asetelma on omiaan nostamaan esiin ruoka-avun ansaitsevuuteen liittyviä kysymyksiä niin julkisessa keskustelussa kuin avun saajien keskuudessa.”
Kysyin tilanteesta Miika Norrolta, joka työskentelee Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piirissä sosiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijana.
"Niiden keskustelujen perusteella, joita olen käynyt ruokajaon asiakkaiden kanssa, esiin nousee osin samantapaisia ajatuksia, vaikkakaan ei ehkä niin kärjistyneinä kuin artikkelissa. Pääsääntöisesti kuulen sitä, että hakijat pitävät toistensa puolia. Monissa paikoissa heistä on muodostunut yhteisö, jossa ihmiset tuntevat toisensa jollain tapaa, mikä ehkäisee vastakkainasettelua."
Yksi Punaisen Ristin periaatteista on inhimillisyys. Jatketaan siis inhimillisiä kohtaamisia. Monelle ruokajako voi olla viikon ainoa sosiaalinen kontakti.
Tuula Oksanen, Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja
Pollari & Salonen: Kuka saa seistä leipäjonossa? Yhteiskuntapolitiikka 2026;91:4. Artikkeli luettavissa ›
VAPAAEHTOISET VINKKAAVAT
Loimaan seudun valmius vahvistuu – ensihuoltoryhmä on aloittanut toimintansa
Loimaan seudulla on käynnistynyt Punaisen Ristin ensihuoltoryhmän toiminta. Ensihuolto on toimintaa, jolla pyritään äkillisissä avun tarpeissa huolehtimaan esimerkiksi vaatetuksen, muonituksen ja hätämajoituksen järjestämisestä, sekä tukemaan turvallisuuden tunteen palautumista.
Ensihuoltoryhmä tekee tiivistä yhteistyötä henkisen tuen ryhmän ja ensiapuryhmän kanssa. Tavoitteena on vahvistaa ryhmien välistä yhteistyötä ja järjestää tulevaisuudessa yhteisiä ryhmäiltoja.
Syksyn 2026 aikana ensihuoltoryhmä kokoontuu kuukausittain syventämään osaamistaan muun muassa ensihuollon, ensiavun ja henkisen tuen teemoissa. Ryhmä perehtyy myös humanitaariseen oikeuteen. Yhdessä ryhmät vahvistavat Loimaan seudun valmiutta auttaa erilaisissa häiriötilanteissa.
Teksti: Ensihuoltoryhmän johtajat Santtu ja Pia
__________________
Olisitko kiinnostunut osallistumaan Loimaan seudun (Loimaa, Oripää, Pöytyä, Aura, Koski Tl ja Marttila) ensihuoltoryhmän tai muiden ryhmien toimintaan? Loimaan seudun lisäksi mukaan toimintaan voi tulla myös muualla Varsinais-Suomessa. Kysy lisätietoja valmiussuunnittelija Tiina Tarkiaiselta, 040 672 8084 / tiina.tarkiainen@redcross.fi.
Kotivaraan tulisi varata puhdasta juomavettä kuusi litraa henkilöä kohden. Lisäksi vettä tarvitaan ruoanlaittoon ja hygieniaan. Kokonaisvedentarve on 1–2 ämpärillistä henkeä kohti vuorokaudessa. Mitä muuta kotivaraan kuuluu? Lue kotivarasta osoitteesta 72tuntia.fi ›