Mäkelä Alu saavutti kovat ilmastotavoitteensa: “Vähäiset päästöt ovat strateginen kilpailuetu” | Toiveet ripeästä toipumisesta hiipuivat teknologiateollisuudessa
 ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌  ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌  ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ 
 ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌  ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌  ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ 

Avaa viesti selaimessa

Laaja sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin on yritysten paras menestymisen tae


Pariisin ilmastosopimus täyttää joulukuussa kymmenen vuotta. Sopimuksen kaltaiset sitovat tavoitteet ovat kriittisen tärkeitä, koska niiden avulla vientiyrityksille voidaan turvata mahdollisimman ennustettava ja selkeä näkymä päästöjen vähentämiseen sekä investointipolulle. Laajat, sitovat tavoitteet luovat myös kannustimia uusien teknologioiden synnyttämiseen. Se, joka saa nopeimmin, tehokkaimmin ja halvimmalla vähennettyä päästöjä, voittaa markkinaosuuksia. Tärkeintä on kuitenkin maapallon pelastaminen, kirjoittaa johtaja, pääekonomisti Petteri Rautaporras blogissaan.

Mäkelä Alu saavutti kovat ilmastotavoitteensa: “Vähäiset päästöt ovat strateginen kilpailuetu”

Viisi vuotta sitten eteläpohjalainen alumiinituotteita ja -palveluita tarjoava Mäkelä Alu lupasi olla hiilineutraali vuonna 2025, siis melko lailla nopeasti. Ja niin Mäkelä Alu teki. Syy oli hyvin yksinkertainen.

"Omistaja on ollut pitkään sitä mieltä, että maapallo on kiva paikka, ja se olisi kiva jättää mahdollisimman hyvässä kunnossa jälkeläisille", yhtiön toimitusjohtaja Marko Orpana tiivistää hankkeen eettisen kehyksen.

Outokumpu COP30-kokouksessa: Suomalaiset innovaatiot voivat auttaa ratkaisemaan ilmastonmuutosta kansainvälisesti

Outokumpu osallistuu YK:n COP30-ilmastokokoukseen Brasilian Belémissä osana Suomen paviljonkia. ”Tärkein viestimme on, että suomalaiset ilmastoinnovaatiot ovat ilmastonmuutoksen torjunnassa keskeinen osa ratkaisua”, kertoo vastuullisuusjohtaja Heidi Peltonen.


Toiveet ripeästä toipumisesta hiipuivat teknologiateollisuudessa – piristynyttä kysyntää on tuettava vakaalla teollisuuspolitiikalla

Positiivinen vire Suomen teknologiateollisuudessa on
vahvistunut
, mutta toiveet taloussuhdanteen ripeästä toipumisesta ovat hiipuneet. Uusien tilausten arvo on hieman heikentynyt, tilauskanta pysynyt kohtuullisena ja kysyntä osoittaa vähittäistä piristymistä. Samalla kauppa- ja geopoliittinen epävarmuus jarruttaa yhä investointipäätöksiä.

Sanna Malinen: ”Tekoäly ei ole vain tulevaisuuden teknologia, vaan sitä koskevia päätöksiä on tehtävä nyt”  

Marraskuussa aloittanut Teknologiateollisuuden teknologiajohtaja Sanna Malinen avaa haastattelussa, miten Suomen yritykset voivat hyödyntää tekoälyä nykyistä rohkeammin ja nopeammin. 
”Kriittisiin teknologioihin panostaminen on Suomelle elinehto, sillä nämä teknologiat määrittävät sekä taloudellista kilpailukykyämme että yhteiskuntamme iskunkestävyyttä. Suomen tulee pyrkiä kehityksen etulinjaan”, Malinen sanoo.  

Blogit

Minna Helle on valittu EK:n toimitusjohtajaksi: ”Työ Suomen eteen jatkuu”


Minna Helle valittiin 17. marraskuuta 2025 EK:n uudeksi toimitusjohtajaksi. Helle jatkaa Teknologiateollisuuden toimitusjohtajana helmikuun loppuun saakka. ”Työ yritysten toimintaympäristön kehittämiseksi on työtä koko Suomen eteen”, Helle kirjoittaa blogikirjoituksessaan.

Tiekartan suosituksiin on syytä tarttua: Datakeskusten tuomaa lisäarvoa voidaan vahvistaa määrätietoisella TKI-toiminnalla


Datakeskusten kansallinen tiekartta linjaa suuntaviivat, joiden avulla Suomi voi houkutella korkean lisäarvon datakeskusinvestointeja. Teknologiateollisuus pitää tiekartan tavoitteita kannatettavina ja korostaa, että suurin lisäarvo Suomelle syntyy, kun datakeskusinvestoinnit kytkeytyvät määrätietoiseen TKI-toimintaan datateollisuuden ekosysteemeissä, johtava asiantuntija Antti Poikola
kirjoittaa
.

Miksi Teknologiateollisuus on valmis hyväksymään aiempaa suuremman EU-budjetin?


Esitys EU:n budjetiksi vastaa Suomen ja teknologiateollisuuden tavoitteita, mutta keskustelu on keskittynyt liikaa budjetin kokoon. Euroopan haasteet ja EU:n suunta muuttuvat vain tekemällä rohkeita uudistuksia, eivät hienosäätämällä, Jussi Mäkinen ja Petteri Rautaporras kirjoittavat.

Teppo Säkkinen Teknologiateollisuuden Kestävä kasvu -tiimin johtajaksi

Yhteiskuntatieteiden maisteri Teppo Säkkinen on valittu Teknologiateollisuuden Kestävä kasvu -tiimin johtajaksi. Hän aloittaa tehtävässä joulukuun alussa. Säkkinen siirtyy Teknologiateollisuuteen Keskuskauppakamarista, jossa hän on toiminut elinkeino- ja ilmastopolitiikan johtavana asiantuntijana.

Onko EU:n 90 prosentin päästövähennystavoite taloudellisesti perusteltu? – Vastaamme myytteihin

Teknologiateollisuuden näkökulmasta kunnianhimoiset ilmastotavoitteet eivät ole uhka. Päinvastoin: kunnianhimoiset ilmastotavoitteet vauhdittavat investointeja, kasvattavat vientipotentiaalia sekä vahvistavat yritysten ja yhteiskunnan kriisinsietokykyä ja huoltovarmuutta. Vastasimme myytteihin päästövähennystavoitteesta.

Tapahtumia

  • 14.1. #DigiSignaali26 – Digitaalisen yhteiskunnan varautuminen
  • 29.1. Työväline- ja Muoviteollisuuden neuvottelupäivät

Täyssähköautokannan ennätysvahva kasvu jatkui kolmannella vuosineljänneksellä


Vuoden mittaisella ajanjaksolla täyssähköjen määrä liikenteessä kasvoi peräti 44 837 autolla! Lue lisää

Cybercation 2025 -tapahtumassa nuoret osaajat pääsivät kehittämään kyberturvataitojaan


Kyberala ry kokosi yhteen nuoret osaajat ja alan ammattilaiset Cybercation 2025 -tapahtumaan, jonka tavoitteena oli vahvistaa Suomen digitaalista resilienssiä ja kyberturvaosaamista. Lue lisää ja katso tapahtuman tallenne

 

Seuraa sosiaalisessa mediassa:

Osoitelähde: Teknologiateollisuuden jäsen- ja sidosryhmärekisteri.

Eteläranta 10, 00130 HELSINKI

Peruuta tilaus