Suomi ei ole vielä lähettänyt kansallista ennallistamissuunnitelmaansa EU:n komissioon. Suunnitelma on herättänyt runsaasti kysymyksiä siitä, kuinka kalliiksi ennallistamisasetus meille tulee ja mistä sen toimeenpano voidaan rahoittaa. Epävarmuus on nostanut kustannukset yhdeksi syksyn metsäkeskustelun pääaiheeksi.
Arvioita metsien ennallistamisen kustannuksista vaikeuttaa olennaisesti se, ettei lausuntovaiheen suunnitelmassa esitetty konkreettisia arvioita metsäluontotyyppien pinta-alasta ja niiden tilasta eikä tavoiteltavista metsien ennallistamispinta-aloista.
Kustannuksia on arvioitava avoimesti, mutta yksin ne eivät kerro ennallistamisen vaikutuksista. Luonnon tilan paraneminen vahvistaa vesienhallintaa, ilmastokestävyyttä sekä ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Kyselyiden mukaan erilaisten ekosysteemipalveluiden lisäämiselle ja laadun parantamiselle on laaja hyväksyntä. Toteuttamiseen tarvitaan kuitenkin sekä rahoitusta että toimivia ohjauskeinoja.
Vielä ei tiedetä, ylittävätkö pitkän aikavälin luonto-, ilmasto- ja hyvinvointihyödyt ennallistamisen kustannukset. Päätöksissä ratkaistaan, miten sovitamme luonnon, talouden ja yhteiskunnan tarpeet yhteen tulevia sukupolvia varten.
Luken professori Anne Tolvanen, ohjelmajohtaja Meri Kallasvuo sekä johtava tutkija Matleena Kniivilä tarkastelevat blogissaan ennallistamisen kustannuksia ja hyötyjä erityisesti metsäsektorin kannalta.
