Luontoarvot päättäjän mittaristoon | Sähköautojen voittokulku jatkuu
 ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌  ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌  ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ 
 ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌  ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌  ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ 

Jos viesti ei näy oikein, avaa viesti selaimessa

Uutiskirje  7/2026, 10.4.

Tilastokeskuksen logo

Toimittajalta |

Luontoarvot osaksi päättäjän mittaristoa

Aikaamme leimaa geopoliittinen mittelö, josta kärsivät niin ihmisoikeudet kuin ympäristö. Etenkin luontoteemat jäävät herkästi kriisien varjoon, vaikka – kuten tuoreessa Kasvuatlaksessa todetaan – ”pidemmällä tähtäimellä luonto vaikuttaa inhimilliseen toimintaan enemmän kuin yksittäisten presidenttien kaudet”.

Onkin ilo lukea eri alojen asiantuntijoiden katsauksista muodostuva kokonaisuus, joka pureutuu yhtä suurella painoarvolla Suomen inhimillisen pääoman, tuotantopääoman ja luontopääoman keskeisiin kysymyksiin. Kasvuatlas lähtee siitä, että kestävän talouskasvun perustana on luontopääoman arvostus ja vahvistaminen.

Päätösten kestävyys paranee, kun ympäristötilinpidon ja BKT:n uudistukset tuovat luontoarvot osaksi talouslukuja. Tämän vuoden lopussa tuotetaan ensimmäistä kertaa kansallinen ekosysteemitilinpito. Se kertoo, millaisia ekosysteemejä meillä on, miten ne voivat ja millaisia ekosysteemipalveluja niistä saadaan.

”Vaikuttavuus toteutuu vasta, kun tieto otetaan aktiivisesti käyttöön politiikassa ja talouden ohjauksessa”, korostaa asiantuntijamme Johanna Pakarinen Sitran raportissa.


P.S. Tilastokeskuksen podcastissa pohditaan tällä kertaa kuluttajien luottamusta ja kulutusta. Kuuntele, mitä vieraat kertovat kuluttajien ekologisista valinnoista.

 

Kuvassa Tiedon tulevaisuu -podcastin kuluttajat-jaksossa keskustelleet Markus Sovla, Essi Pöyry ja Pertti Kangassalo

Podcast | Miksi suomalaiset epäröivät kuluttaa? 

Tiedon tulevaisuus -podcastin uuden kauden avausjakso pureutuu siihen, miksi kuluttajien luottamus on talouden kannalta ratkaisevaa. Ilman luottamusta kulutus jää varovaiseksi, ja vaikutukset näkyvät nopeasti koko kansantaloudessa.

Podcastin vieraina ovat Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkija Essi Pöyry ja Tilastokeskuksen kuluttajien luottamuksen asiantuntija Pertti Kangassalo. Podcastia juontaa Tilastokeskuksen pääjohtaja Markus Sovala.

Kuuntele podcast

 

Oppilaita ja opettaja koulutunnilla.

Uutinen | Ukrainalaiset ykkössijalle

Ukrainan kansalaiset nousivat vuoden 2025 aikana suurimmaksi ulkomaiden kansalaisten ryhmäksi Suomen väestössä.

”On kuitenkin hyvä huomata, että tilanne on hyvin erilainen, jos asiaa tarkastellaan äidinkielen mukaan: tuolloin venäjä on edelleen ykkössijalla”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo uutisessa.

Vieraskielisistä suurin ryhmä venäjänkielisten jälkeen ovat vironkieliset, ja ukrainankieliset löytyvät sijalta kolme.

Ulkomaalaistaustaisten määrä väestössä kasvoi yhä ja oli vuoden 2025 lopussa 660 800. Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten määrä ylitti 100 000:n rajan ja on kaksinkertaistunut runsaan vuosikymmenen aikana. Näistä toisen polven ulkomaalaistaustaisista valtaosa on lapsia ja nuoria.

Väestönkasvu hidastui edellisvuosiin verrattuna maahanmuuton vähennyttyä.

Lue lisää toisen polven ulkomaalaistaustaisista

 

Mies reppureissaamassa luonnossa, kävelee puron yli,

Artikkeli | Kevät ja syksy 

voivat pelastaa Lapin ylikuormitukselta

Lappi vetää jouluisin enemmän turisteja kuin koskaan – ja se alkaa näkyä. Ennätysmäärät kansainvälisiä vierailijoita vahvistavat alueen taloutta, mutta kuormittavat samalla luontoa ja paikallisten arkea.


Ratkaisu voi löytyä vuodenkierrosta: kevät ja syksy tarjoavat tilaa ja uusia mahdollisuuksia kestävämmälle matkailulle.

"Ruuhkaisten kohteiden ja kiireisten sesonkien sijaan on mahdollista löytää uusia, ennenkokemattomia matkakohteita. Tällöin matkailukohteet säilyvät myös pidemmällä aikavälillä elinvoimaisina ja useammat paikallisyhteisöt hyötyvät matkailusta tulevaisuudessa", kirjoittaa asiantuntijamme Marianne Laalo Tieto&trendit-artikkelissa.

Lue matkailun kehityksestä

 

Viivakaavio täyssähköautojen ja 50 % uusista henkilöautoista ensirekisteröinneistä käyttövoiman mukaan Suomessa ajanjaksolla tammi 2024 – maalis 2026. Viime kuukausina alkuvuonna 2026 täyssähköautojen rekisteröinnit nousevat selvästi korkeimmalle tasolle kaikista käyttövoimista. Bensiiniautojen määrät ovat toiseksi korkeimmat, mutta jäävät sähköautojen alapuolelle. Bensiini–sähkö‑hybridien rekisteröinnit pysyvät selvästi näitä alempina ja dieselautojen määrät ovat koko ajanjakson pienimmät. Lähde: Tilastokeskus, moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Tilastonosto | Sähköautot jatkavat voittokulkuaan bensan kallistuessa

Öljymarkkinoiden epävarmuus ja bensan hinnan nousu vauhdittavat sähköautojen suosiota Suomessa. Sähköautot ovat nousseet jo yleisimmäksi vaihtoehdoksi uusien henkilöautojen markkinoilla, eikä kehitykselle näy hidastumisen merkkejä.

Maaliskuussa 2026 ensirekisteröidyistä henkilöautoista jo 63 % oli ladattavia. Täyssähköautojen osuus oli 50 % ja ladattavien hybridien 13 %. Uusia ladattavia henkilöautoja rekisteröitiin 4 266, mikä on 17 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Täyssähköautot ovat olleet eri käyttövoimista ykkösenä jo neljä kuukautta peräkkäin.

Sähköautojen vahva asema näkyy myös käytettyjen henkilöautojen kaupassa. Sähköautoja tuodaan Suomeen enemmän kuin kaikkia muita käyttövoimia yhteensä, ja muutos on ollut ripeä: autoliikkeiden kautta myytyjen käytettyjen täyssähköisten henkilöautojen määrä kasvoi alkuvuonna 43 % viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Autoalan Keskusliiton mukaan polttoaineiden hinnannousulla on selkeä vaikutus kuluttajien ostopäätöksiin. Sähköautojen edullisemmat käyttökustannukset korostuvat erityisesti silloin, kun bensan hinta nousee.

Jos polttoaineet kallistuvat ja globaali epävarmuus jatkuu, sähköautojen asema suomalaisessa autokannassa näyttää entisestään vahvistuvan.

 

Viikon video

Kuvassa varkausrikosaiheisen Tiktok-videon puhuja.

Varkausrikoksissa synkkä vuosi

Viime vuonna viranomaisten tietoon tuli eniten varkausrikoksia sitten vuoden 2011. Myymälävarkauksien määrä nousi lähes 77 000:een, mikä on selvästi eniten koko rikos- ja pakkokeinotilaston historiassa. Mille alueelle kasvu painottuu? Tsekkaa faktat videolta!

Katso video Youtubessa
Tutki tietokantaa

 

Viikon luku

659

Onko teillä lemmikkejä? Monilla on, ja suomalainen kotitalous käytti vuoden 2024 ennakkotiedon mukaan keskimäärin 659 euroa lemmikki- ja kotieläintuotteisiin. Summa on yli kolminkertaistunut 2000-luvun aikana. Keskiarvo sisältää nekin kotitaloudet, joissa asustaa vain ihmisiä.

Jos tutkitaan eri kotitaloustyyppejä, eniten euroja lemmikkien tarpeisiin latovat kulutustutkimuksemme mukaan lapsiperheet.


Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito

 

Vertailu | Suomi vs. muut

Ympäristötalouden bruttoarvonlisäyksen osuus maan BKT:stä, 2023, %



1. Suomi 7,2

2. Itävalta 5,6

3. Latvia 4,4

4. Ruotsi 4,3

5. Italia 4,1


10. Tanska 3,5


22. Kypros 1,95

23. Slovakia 1,8

24. Irlanti 1,0

25. Malta 0,9


Lähde: Eurostat



Ympäristötalouden osuus BKT:stä vaihtelee selvästi eri EU-maissa. Vuoden 2023 vertailussa Suomi on yhä reippaasti kärjessä 7,2 %:n osuudella. Kasvua edellisvuodesta oli 1,3 %-yksikköä. Pohjoismaista Ruotsi on vertailussa neljäs ja Tanska kymmenentenä.

Suuri osa Suomen bruttoarvonlisäyksestä syntyy uusiutuvan energian tuotannosta. Suomen lisäksi yhdeksässä muussa EU-maassa ympäristötalous kasvoi vuonna 2023 kansantaloutta nopeammin.

Ympäristötalous tuottaa tavaroita ja palveluja, jotka auttavat joko suojelemaan ympäristöä tai säilyttämään luonnonvaroja. Tällaisia ovat esimerkiksi luomuvihannekset, uusiutuva energia sekä jäte- ja jätevesihuolto.

 

Poimintoja tulevista julkistuksista

14.4. Kuluttajahintaindeksi 2026, maaliskuu, tiedote

14.4. Ulosottovelalliset 2025, tiedote
16.4. Asuntojen vuokrat 2026, 1. vuosineljännes, tiedote
16.4. Energian hankinta ja kulutus 2025, 1.–4. neljännes, ennakko, tiedote
21.4. Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2025, ennakko, tiedote
22.4. Työvoimatutkimus 2026, 1. vuosineljännes, tiedote
23.4. Väestön ennakkotilasto 2026, 1. vuosineljännes, tiedote
23.4. Suomalaisten matkailu 2026, helmikuu, tiedote

23.4. Rikos- ja pakkokeinotilasto 2026, 1. vuosineljännes, tiedote
24.4. Kuolleet 2025, tiedote

Julkaisemme tiedot klo 8.00, ellei toisin ilmoiteta.

Katso kaikki julkistukset julkistamiskalenterista.

   

Tilastokeskuksen logo

Tilastokeskus

  Opastinsilta 12, 00520 Helsinki

Tietopalvelu: info@stat.fi, p. 029 551 2220


Tietosuojaseloste