Jos viesti ei näy oikein, avaa viesti selaimessa

Inflaatio, työttömyys, talouskasvu, maahanmuutto, syntyvyys… Tilasto valottaa ilmiöitä, joista omin silmin näemme vain osan. Siksi emme pärjää ilman tilastoa.

”Virallinen tilasto auttaa pitämään sanat kurissa”, kirjoittaa vieraskynässään taloustieteilijä Mika Maliranta, joka Tilastokeskuksessa tutkimuslaboratoriota rakentaessaan sukelsi yritystilastojen summalukujen alle.

Malirannan kirjoitus aloittaa alumniemme vieraskynistä koostuvan blogisarjan. Teksti on ajankohtainen muistutus siitä, miten laadukkaat tilastot ja rekisteriaineistot hyödyttävät tutkijoita ja tutkimuksen kautta koko yhteiskuntaa.

Myös Euroopan tilastopäivänä käynnistynyt Tilastojen valo -somekampanjamme nostaa esiin oikean tiedon tärkeyden ja kutsuu keskusteluun tilastojen näkymisestä kansalaisten arjessa.

Epävarmuuden maailmassa olisi hölmöläisen hommaa mennä mutulla, saati ristiriitoja ruokkivan valetiedon perässä. Emmekö silloin suunnistaisi pimeässä?

Tilastot ja niihin nojaava tutkimus sytyttävät yhteiskunnan valot.

P.S. Syntyvyys jatkoi hentoista nousuaan, kertoo tuore väestön ennakkotieto -tilasto. Tammi–syyskuussa Suomessa näki päivänvalon 36 323 lasta.

Tilastonosto | Kainuun pojilla ja Lapin tytöillä lyhimmät elinajanodotteet

Tyttöjen ja poikien elinajanodotteiden välinen ero pieneni viime vuonna Suomessa alle viiden vuoden ensimmäistä kertaa yli sataan vuoteen. Alueellisesti erot ovat kuitenkin edelleen suurempia.

Vastasyntyneiden odotettavissa oleva elinikä oli vuosina 2023–2025 pisin Ahvenanmaalla, pojilla 81,8 vuotta ja tytöillä 86,1 vuotta. Lyhyin elinajanodote oli pojilla Kainuussa, 77,3 vuotta, ja tytöillä Lapissa, 83,4 vuotta.

Maakuntien väliset erot elinajanodotteissa olivat selvästi suuremmat pojilla kuin tytöillä. Kainuulaisen pojan odotettavissa oleva elinikä oli 4,5 vuotta lyhyempi kuin ahvenanmaalaisen. Tytöillä ero Ahvenanmaan ja Lapin välillä oli 2,7 vuotta.

Poikien elinajanodote oli kaikissa maakunnissa edelleen useita vuosia lyhyempi kuin tyttöjen. Suurimmat erot sukupuolten välillä olivat Kainuussa, 6,7 vuotta, ja Pohjois-Karjalassa, 6,3 vuotta. Keski-Pohjanmaalla eroa oli vähiten, 4,2 vuotta.

Sukupuolten välinen ero elinajanodotteessa on kuitenkin kaventunut huomattavasti kaikissa maakunnissa. Vielä 1990-luvun alussa pieninkin ero oli yli kuusi vuotta ja suurin lähes yhdeksän vuotta.

Ahvenanmaa ja Pohjanmaa ovat olleet 1990-luvun alusta saakka elinajanodotteen kärjessä sekä pojilla että tytöillä. Näissä maakunnissa myös erot sukupuolten välillä ovat pysyneet suhteellisen pienenä.

Vieraskynä | Pitäkää ovi auki – Mika Maliranta tilastojen voimasta

Vuonna 2001 Mika Maliranta palasi Tilastokeskukseen rakentamaan tutkimuslaboratoriota, jossa tutkijat pääsevät rekisteriaineistojen ääreen.

Huoneessa paljastui, mitä talouden kokonaisluvun kehitys kätkee: toimipaikoittaisen viivasekamelskan, jossa uusia tulee, toiset kasvavat, toiset pienenevät ja jotkut katoavat. Tästä luovasta tuhosta kasvu pitkälti kumpuaa.

Vieraskynässään nykyinen Työn ja talouden tutkimus Laboren johtaja ja taloustieteilijä kertoo esimerkein, miksi ovi Tilastokeskuksen aineistoihin on pidettävä auki tutkijoille ja rahoitus turvattava.

”Maksukyky ei ole tutkimuksen yhteiskunnallisen arvon mittari”, Maliranta kirjoittaa ja muistuttaa, että luotettavat tilastot auttavat arvioimaan valintojemme seurauksia.

Uutinen | Syntyvyydessä jo toinen nousuvuosi – taso yhä matala

Syntyvyys jatkoi Suomessa hienoista nousuaan tammi–syyskuussa 2026. Viimeisten 12 kuukauden kokonaishedelmällisyysluku nousi 1,36:een, lähes vuoden 2020 tasolle. Lapsia syntyi 36 323 eli 1 830 enemmän kuin vuotta aiemmin.

”Syntyvyys kääntyi Suomessa varovaiseen nousuun vuonna 2025, ja nousu on jatkunut myös tämän vuoden tammi–syyskuussa. Silti syntyvyys on edelleen matalalla tasolla”, yliaktuaari Joonas Toivola sanoo.

Pohjalukemissa kokonaishedelmällisyysluku oli vuonna 2024, jolloin se jäi 1,25:een. Kuluvan vuosikymmenen korkein luku, 1,46, mitattiin vuonna 2021.

Suomea ja ruotsia äidinkielenään puhuvien syntyvyys on noussut viime vuodesta, kun taas vieraskielisten syntyvyys on pysynyt lähes ennallaan. Toivolan mukaan suomenkielisten ja vieraskielisten syntyvyys alkaa olla samalla tasolla.

Uutinen | Ruotsi nousi Viron ohi suomalaisten kesämatkailussa

Suomalaiset lomailivat ulkomailla edelliskesää innokkaammin. Touko–elokuussa tehtiin 2,9 miljoonaa ulkomaan vapaa-ajanmatkaa, kun mukaan lasketaan myös päivämatkat ja -risteilyt.

Ulkomaan lomamatkoista noin puolet suuntautui Pohjoismaihin tai Viroon.

”Ruotsiin matkailtiin tänä kesänä ensimmäisen kerran Viroa enemmän”, yliaktuaari Vesa Hämäläinen sanoo.

Myös kotimaanmatkailu kiinnosti tänä kesänä edellisvuotta enemmän. Lomamatkoilla oltiin myös valmiita maksamaan majoituksesta aiempaa useammin. Erityisesti Airbnb:n ja vastaavien alustojen kautta varattujen öiden määrä kasvoi huomattavasti.

Podcast | Nuorten koulutustaso nousee taas – riittääkö se?

Nuorten koulutustaso on Suomessa pitkästä aikaa nousussa, mutta samaan aikaan oppimistulokset ovat heikentyneet ja olemme menettäneet etumatkaamme kansainvälisissä vertailuissa. 

Tiedon tulevaisuus -podcastissa Aleksi Kalenius ja Mika Witting pohtivat, mitä uusimmat tilastot ja Pisa-tulokset kertovat koulutuksemme suunnasta. Isäntänä toimii Markus Sovala.

Aloittaneet yritykset maakunnittain Q1–Q2/2026,
muutos edellisestä vuodesta, %

27.10. Kuluttajien luottamus 2026, lokakuu

28.10. Osakeasuntojen hinnat 2026, syyskuu

29.10. Kuolemansyyt 2025

30.10. Kuluttajahintaindeksi 2026, lokakuu, polttonesteiden keskihintoja

30.10. Tuotannon suhdannekuvaaja 2026, syyskuu

30.10. Kaupan liikevaihtokuvaaja 2026, syyskuu

2.11. Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2025

4.11. Palkkasummakuvaajat 2026, syyskuu

5.11. Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 2026, lokakuu

Julkaisemme tiedot klo 8.00, ellei toisin ilmoiteta.

Katso kaikki julkistukset julkistamiskalenterista.

Kiitos kun luit, toivottavasti uutiskirje oli hyödyllinen!

Suosittele kirjettä työtoverille tai muulle tutulle, jolle uskot kirjeestä olevan hyötyä! Voit myös tilata itsellesi tuoreita tilastotietoja koskevia uutisviestejä. Saat uusimmat tiedot haluamastasi aiheista suoraan sähköpostiisi.

Tilastokeskus

Opastinsilta 12, 00520 Helsinki

Tietopalvelu: info@stat.fi, p. 029 551 2220

Tietosuojaseloste