Jos viesti ei näy oikein, avaa viesti selaimessa

Suomi lukuina 2025 on ilmestynyt 160-vuotisjuhlakansissaan. Tilastokeskus on kertonut suomalaisesta yhteiskunnasta jo vuodesta 1865.

Takataskuun mahtuva tietopaketti kuvaa Suomea ja suomalaisia – mennyttä ja nykypäivää. Mukana on tietoa muun muassa väestöstä, taloudesta, työllisyydestä, koulutuksesta, eläkkeistä ja liikenteestä taulukoiden, kuvioiden ja infograafien muodossa.

Juhlavuoden julkaisussa on aiempaa enemmän pitkiä aikasarjoja, jotka havainnollistavat yhteiskuntamme muutosta. Suomen tarinaa valottaa eritoten väkiluvun kehityksestä vuodesta 1750 alkaen kertova graafi.

Teemaosiossa tarkastellaan tulevaisuuden tekijöitä eli nuoria: kevään 2025 kuntavaaleissa 18–29-vuotiaita oli äänioikeutetuista 16,5 %, ehdokkaista 7,8 % ja valituista 5,1 %.

Suomi lukuina avaa myös suomalaisen arjen muutosta. Esimerkiksi maidon kulutus on puolittunut ja siipikarjanlihan kulutus yli nelinkertaistunut reilussa 30 vuodessa. Samalla aikavälillä elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien osuus kotitalouksien kulutusmenoista on hieman pienentynyt, mutta asumiseen liittyvien kustannusten osuus on noussut yli 10 prosenttiyksikköä. Yksinasuvien osuus asuntokunnista oli vuoden 2024 tietojen mukaan jo 47 prosenttia.

Keräämme tiedot julkishallinnon rekistereistä sekä kyselyillä – jokainen vastaaja on tärkeä.

P.S. Edellisessä uutiskirjeessä tilastojulistekilpailun kansainvälisten tulosten kerrottiin selviävän Maailman tilastokongressissa Kanadassa. Tieto koski kuitenkin aiempia kilpailuja. Tänä vuonna voittajat julkistetaan Hollannin Haagissa.

Podcast | Absurdi määrä tietoa – miten poliitikko luovii tietotulvassa?

Tiedon tulevaisuus -podcastin kolmannessa jaksossa pohditaan, miten politiikassa käytetään tietoa. Digiajan poliitikko joutuu käsittelemään valtavia tietomassoja muodostaessaan näkemyksiään. Riittävätkö suomalaisen päättäjän tietotaidot erottamaan olennaisen?

Poliittista päätöksentekoa ja tiedon merkitystä päätöksenteossa valottavat valtiosihteeri Kristiina Kokko ja Tilastokeskuksen pääjohtaja Markus Sovala.

Tilastonosto | Yhden vanhemman lapsiperheiden määrä ja osuus kasvaneet

Suomen yleisin perhetyyppi on kahden aikuisen muodostama perhe. Ilman lapsia eläviä aviopareja oli viime vuonna reilut 530 000 ja avopareja vajaat 250 000. Kahden vanhemman ja lapsen muodostamia perheitä oli 500 000. Niistä kolme neljäsosaa oli aviopariperheitä.

Yhden vanhemman perheitä oli noin 190 000. Yhden vanhemman perheistä 80 % oli sellaisia, joissa oli äiti ja lapsia. Isän ja lasten muodostamia perheitä oli tilastoissa vain 37 000. Tämä vastasi noin 2,5:tä prosenttia kaikista perheistä. Näissä perheissä lapsen asemassa oleva henkilö voi olla iältään myös täysi-ikäinen.

Yhden vanhemman lapsiperheitä oli puolestaan noin 132 000. Lapsiperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa on vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi. Valtaosa, 84 %, yhden vanhemman lapsiperheistä oli äidin ja lasten muodostamia perheitä. Isän ja alaikäisten lasten muodostamia perheitä oli tilastoissa vain noin 22 000. Tämä vastasi noin 3,9:ää prosenttia kaikista lapsiperheistä.

”Perhetilaston valossa näyttää siltä, että isä ja lapsia -perheet ovat hieman yleistyneet viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana, vaikkakin vuositasolla muutokset ovat hyvin pieniä, ja osuus kaikista lapsiperheistä on edelleen pieni. On hyvä muistaa, että lapsi voi olla kirjoilla vain yhdessä osoitteessa, ja osa lapsista käytännössä vuoroasuu molempien vanhempien luona, mikä ei valitettavasti näy tilastossa”, Tilastokeskuksen erikoistutkija Marjut Pietiläinen sanoo.

Kokonaisuudessaan yhden vanhemman lapsiperheiden osuus kaikista lapsiperheistä on kasvanut selvästi 1990-luvun alkuun verrattuna: vuonna 1992 osuus oli 15 % ja viime vuonna 24 %.

Kun yhden vanhemman lapsiperheiden osuutta kaikista lapsiperheistä tarkastelee maakunnittain, kärkeen nousevat Kymenlaakso (28 %), Päijät-Häme (27 %) ja Etelä-Savo (26 %).

Suhteellisesti vähiten yhden vanhemman perheitä oli viime vuonna Pohjanmaalla (16 %) ja Keski-Pohjanmaalla (18 %).

Yli 10 000 asukkaan kunnista kärkipäässä olivat Heinola (32 %), Kotka (31 %) ja Imatra (30 %). Pienimpiä osuudet olivat puolestaan Pedersören kunnassa (8 %), Limingassa (13 %) ja Mustasaaressa (14 %). 

Uutinen | Parhaiten ansaitsevat äänestivät aktiivisimmin

Kuntavaaleissa ylimpään tuloviidennekseen kuuluneista äänioikeutetuista lähes 68 % äänesti. Alimmassa ryhmässä äänestysaktiivisuus jäi alle 40 %:n.

”Tulojen vaikutus äänestysaktiivisuuteen oli selvä kaikkien äänestäneiden kohdalla niin kunta- kuin aluevaaleissa. Ylemmissä tuloluokissa äänestäminen oli säännönmukaisesti pienituloisempia yleisempää”, yliaktuaari Sami Fredriksson kertoo uutisessa. 

Tilastotuntumalla | Kyllä ennen oli paremmin

Mitä äärimmäisessä köyhyydessä elävälle väestönosuudelle on tapahtunut 45 vuodessa? Vuonna 1980 äärimmäisessä köyhyydessä eli 40 % väestöstä. Mikä osuus on tänään? 

• 10 prosenttia
• 25 prosenttia
• 40 prosenttia

Entä mitä tieliikenneonnettomuuksissa kuolleiden lukumäärälle on tapahtunut 50 vuodessa? Synkein vuosi oli 1972, jolloin liikenteessä kuoli peräti 1 156 ihmistä. Paljonko heitä kuoli viime vuonna? (Rekisteröityjen autojen määrä on yli nelinkertaistunut samassa ajassa alle miljoonasta reiluun 4 miljoonaan samassa ajassa.)

• 173
• 519
• 865

Nykymenoa päivitellään usein toteamuksella: "Kyllä ennen olivat asiat sentään paremmin". Mutta olivatko sittenkään? 

Suomalaista yhteiskuntaa pitkien aikasarjojen valossa tarkasteltuna moni asia näyttää menevän aiempaa parempaan suuntaan: väestö elää pidempään ja terveempänä, rikoksia tehdään vähemmän, koulutustaso on noussut, tasa-arvo kohentunut, varallisuutta karttunut, juodaan vähemmän alkoholia, syödään enemmän kasviksia. Suomalaisten onnellisuuskin näyttäisi pysyttelevän korkealla vuodesta toiseen. Globaalisti tarkasteluna muutoksen suunta on täsmälleen samanlainen. Miksi sitten syntyy niin helposti vaikutelma, että olisimme matkalla mieron tielle, kohti huolen täyttämiä varjoisia syvänteitä?

Evolutiivisesti ihmisten mielenkiinnon ja uteliaisuuden ovat kautta aikojen herättäneet herkemmin negatiiviset asiat. Tutkitun tiedon ja tilastojen esittämä kuva ympäröivästä maailmasta poikkeaa usein esimerkiksi mediahuomion saavista otsikoista, jotka perustuvat toisinaan yksioikoisiin ja historiattomiin päätelmiin. Tilasto pystyy harvoin kohahduttamaan, koska muutokset ovat maltillisia. Mistä olemme tulleet tähän, jossa olemme nyt, on oleellinen kysymys, koska se vaikuttaa ajatteluumme ja käsityksiimme nykyisyydestä.

Tilastotuntumalta on todettava, että vaikka omien havaintojen ja mediakeskustelun perusteella asiat näyttäisivät menevän huonompaan suuntaan, kannattaa pysähtyä, avartaa omaa ajattelua, päivittää tietonsa ja katsoa tilastoista, mitä ne kertovat ja millaisen kuvan ne menneestä nykytilaan piirtävät. Ehkä silloin moni asia näyttäisi valoisammalta. 

Ensimmäinen vaihtoehto on oikea vastaus molempiin yllä oleviin kysymyksiin. Sekä äärimmäisessä köyhyydessä elävien osuus että Suomen tieliikenteessä kuolleiden määrä ovat vähentyneet dramaattisesti viime vuosikymmenien aikana.

Tilastokilpailu | Onnistumisen iloa tilastokilpailuissa!

Tilastojulistekilpailun ja tilasto-olympialaisten kärkisijoille ylsi tänä vuonna lahjakkaita nuoria Espoosta, Helsingistä, Vantaalta, Oulusta, Kuopiosta, Turusta, Tampereelta, Eurajoelta ja Joensuusta.

Parhaiten sijoittuneiden joukkueiden kisa jatkui kansainväliseen vaiheeseen, jossa vastaan asettuivat parhaat joukkueet Euroopasta ja maailmalta. Onnittelut palkituille ja kiitokset vielä kaikille tilasto-osaamistaan kisoissa näyttäneille sadoille nuorille!

Tilasto-olympialaisten seuraava kausi alkaa taas syksyllä. Seuraa kanaviamme ja vinkkaa kilpailusta lähipiirisi nuorille!

11.6.  Työvoimatutkimus 2024, perheet ja työ

12.6.  Suomalaisten matkailu 2025, huhtikuu

13.6.  Kuluttajahintaindeksi 2025, toukokuu

13.6.  Konkurssit ja yrityssaneeraukset 2025, toukokuu, konkurssit

17.6.  Rakennuskanta ja uudistuotanto 2025, huhtikuu

18.6.  Kansantalouden vuositilinpito 2024, toinen ennakko

19.6.  Kansainvälinen hintavertailu 2024

Julkaisemme tiedot klo 8.00, ellei toisin ilmoiteta.

Katso kaikki julkistukset julkistamiskalenterista.

Tilastokeskus

Työpajankatu 13, 00580 Helsinki

Tietopalvelu: info@stat.fi, p. 029 551 2220

Tietosuojaseloste