Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n julkaisema koulutustiedon järkäle, Education at a Glance, putkahti maailmalle alkuviikosta. Meillä uutiseksi nousi odotetusti nuorten koulutus. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nuorten aikuisten osuus jää Suomessa yhä OECD-keskiarvon alle.
Eroa muihin Pohjoismaihin kuvastaa esimerkiksi se, että Ruotsissa ja Norjassa 25–34-vuotiaat miehet ovat koulutetumpia kuin saman ikäryhmän naiset Suomessa, jotka taas ovat suomalaisia miehiä koulutetumpia. Vertailuissa on hyvä huomata, että merkittävin ero korkeakoulutettujen osuudessa Suomen ja OECD-keskiarvon välillä johtuu koulutusjärjestelmämme erilaisuudesta.
Tänään aamulla julkaistujen koulutusrakennetilastojen viesti on kahtalainen. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden 25–29-vuotiaiden osuudessa olemme oikealla tiellä kasvun jatkuttua myös vuonna 2024. Toisaalta ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus kasvoi 20–39-vuotiaissa, mikä pitkälti johtuu tuntemattomien tutkintojen määrän kasvusta. Asiantuntijamme Mika Witting taustoittaa tilastoja uutisessa, jonka löydät tästä uutiskirjeestä.
Koulutus kannattaa, muistuttaa OECD:n raportti. Koulutustason mukaiset erot työllisyydessä ovat Suomessa OECD:n suurimpia.
