On niin helppoo olla onnellinen...
 ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌  ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌  ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ 
 ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌  ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌  ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ 

Jos viesti ei näy oikein, avaa viesti selaimessa

Uutiskirje  7/2025,  4.7.

Tilastokeskuksen logo

Toimittajalta | On niin helppoo olla onnellinen...

…ja tyytyy siihen mitä on”,  laulaa Olavi Uusivirta – ja on tutkitusti oikeilla jäljillä: olemmehan onnellisuusraportin mukaan maailman onnellisin kansa jo kahdeksatta kertaa peräkkäin. Mikä on onnemme salaisuus?


”Suomessa on hyvinvoiva suuri enemmistö… ja suomalaisten elämänlaatu on poikkeuksellisen korkea”, kiteyttää professori Juho Saari Tilastokeskuksen Tiedon tulevaisuus -podcastissa. Merkittävänä tekijänä on "toimiva, tasa-arvoinen yhteiskunta”. 


Onnellisuusindeksissä on ”itse asiassa kyse elämään tyytyväisyydestä”, Saari täsmentää. Tilastokeskuksen pääjohtajan Markus Sovalan juontaman podcastin uusin jakso pohtii onnellisuutta ja sitä, miten tilastot voivat auttaa meitä ymmärtämään yhteiskuntaamme.


Toisena vieraana on pohjoismaista ja amerikkalaista elämää verrannut toimittaja Anu Partanen. ”Yhdysvalloissa tuloerot ovat valtavan paljon suurempia eli ihmiset voivat verrata elämäänsä hyvin paljon rikkaampien elämään." Amerikkalaisprofessori Robert H. Frankin teorian mukaan ”onnellisuus on kytköksissä lammikon kokoon…ja ihmisen tulee löytää oman kokoinen lammikkonsa voidakseen hyvin”, jatkaa Saari.


Somen aikakaudella onkin Partasen mielestä tärkeää, että muissa medioissa "annetaan nuorille realistinen kuva siitä, millaista elämää ihmiset yleensä elää”. Tilastoilla on merkitystä kokonaiskuvan kannalta.


Milloin suomalainen on sitten onnellisimmillaan?  Viikonloppuna, etenkin perjantai-iltana, ja kun terveys sekä ihmissuhteet ovat kunnossa, tiivistää Juha Haaramo ajankäyttötutkimuksen tuloksia Tieto&trendit-artikkelissa. 


On helpompi tyytyä siihen mitä on, kun omassa lomalammikossaan päättää ajankäytöstään.


Kepeitä kesähetkiä! 

 


Podcast | Lisääkö tieto tuskaa – vai onnea?


Tiedon tulevaisuus -podcastin neljännessä jaksossa toimittaja Anu Partanen ja professori Juho Saari keskustelevat pääjohtaja Markus Sovalan kanssa onnellisuudesta ja tiedon merkityksestä.


Uusimmassa jaksossa selviää myös, miksi perjantai-ilta on tilastollisesti paras hetki olla suomalainen. Virittäydy viikonlopun tunnelmaan podcast korvissa!  

Kuuntele podcast

 

Artikkeli | Milloin suomalainen on onnellisimmillaan?

Uusin ajankäyttötutkimus mittasi ensimmäistä kertaa suomalaisten mielialoja – 10 minuutin tarkkuudella. Juha Haaramo avaa tuloksia Tieto&trendit-artikkelissa.

Lue lisää

Tilastonosto | Rakennusalalla maltillista kasvua


Rakennusalalla näkyy merkkejä orastavasta elpymisestä. Pidemmän aikavälin trendisarja osoittaa kasvua maaliskuusta 2024, jolloin liikevaihdon taso oli alimmillaan sitten koronavuoden 2020.

 

Työpäiväkorjattu liikevaihto sekä myynnin määrä ovat olleet positiivisia koko alkuvuoden –  toukokuussa vuosimuutokset olivat 0,3 % ja 3,0 %. Myynnin määrästä on poistettu hintojen muutoksen vaikutus. 


Myynti kasvoi eniten erikoistuneessa rakennustoiminnassa (5,3 %). Talonrakentamisessa myynti kasvoi 0,6 % ja maa- ja vesirakentamisessa 0,1 %. Rakentamisen liikevaihdon kasvu toukokuussa perustui yksinomaan erikoistuneeseen rakennustoimintaan, muilla toimialoilla kehitys oli negatiivista.

 

Maltillisesta kasvusta huolimatta rakennusalan liikevaihto on kaukana vuoden 2022 tasosta. Toukokuun liikevaihdon taso oli 10,5 % alempana kuin elokuussa 2022, jolloin liikevaihtokuvaajan trendisarja on ollut korkeimmillaan.

Tutustu tiedotteeseen

 

Artikkeli | Maahanmuuttajataustaiset nuoret työllistyvät heikoimmin – myös toinen polvi ja kahden taustan nuoret jäävät jälkeen


Nuorten aikuisten työllisyys vaihtelee Suomessa huomattavasti maahanmuuttotaustan ja koulutustason mukaan, kirjoittavat Meri Raijas ja Tarja Baumgartner Tieto&trendit-artikkelissaan. Tarkastelussa ovat myös kahden taustan nuoret, joiden toinen vanhempi on syntynyt ulkomailla ja toinen Suomessa. Tämän ryhmän asemaa työmarkkinoilla ei ole aiemmin juurikaan tarkasteltu.


Maahanmuuttajien lisäksi myös toinen polvi ja kahden taustan nuoret työllistyvät heikommin kuin ne nuoret aikuiset, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa.


Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden maahanmuuttajien muita matalampi työllisyysaste viittaa siihen, että koulutustason lisäksi taustalla on myös muita syitä.

Lue artikkeli

Viikon video

Top 5: Yleisimmät kielet Helsingissä 

Lähes neljäsosa Suomen vieraskielisestä väestöstä asuu Helsingissä. Pääkaupungissa oli viime vuonna kirjoilla yli sadan eri kielen äidinkielisiä puhujia. Mitkä ovat Helsingin viisi yleisintä vierasta kieltä?

Katso video YouTubesta
Tutki tietokantaa

Uutinen | Lopettaneiden yritysten määrä kasvoi voimakkaasti tammi-maaliskuussa


Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä toimintansa aloitti noin 11 000 yritystä. Määrä väheni 13 % vuodentakaisesta. Toimintansa lopetti puolestaan runsaat 21 000 yritystä, kun viime vuoden tammi-maaliskuussa lopettaneita yrityksiä oli noin 12 700.

 

”Lopettaneiden yritysten suureen määrään vaikuttanee lainsäädännön muutos, jonka mukaan vuoden alusta alkaen pienet yritykset eivät ole enää oikeutettuja arvonlisäveron kevennykseen”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Tommi Veistämö.

Lue lisää uutisesta

Viikon luku

14

Euroopan alueen merten suojelussa ei ole edistytty, kertoo Eurostatin tuore kestävän kehityksen raportti.


EU kohtaa erityisesti haasteita YK:n Agenda 2030 -ohjelman tavoitteessa 14 (pinnanalaisen elämän suojelu). Eurostatin raportin mukaan merten happamoituminen on kiihtynyt: vuosina 1985–2024 meriveden vetyionipitoisuus kasvoi 17,2 % Koillis-Atlantilla, Mustallamerellä ja Välimerellä. Happamoituminen heikentää meriekosysteemien toimintaa ja uhkaa muun muassa koralleja ja planktonia. Samalla rehevöityminen, kemialliset saasteet, muoviroska ja melusaaste kuormittavat merialueita. EU:n merialueista 75 % on luokiteltu saastuneiksi. 


Lähde: Eurostat, 

kestävän kehityksen seurantaraportti 

Vertailu | Suomi vs. muut

Ei varaa vuosittaiseen viikon lomaan poissa kotoa, 

osuus väestöstä 2024, %



1. Romania 58,6

2. Kreikka 46,0

3. Bulgaria 41,4

4. Unkari 39,3

5. Portugali 35,2




23. Tanska 14,9

24. Suomi 14,5

25. Alankomaat 13,0

26. Ruotsi 11,6

27. Luxemburg 8,9 




EU-27   27,0

Yli neljäsosalla (27 %) EU-maiden väestöstä ei ollut varaa viettää viikon lomaa poissa kotoa kerran vuodessa, kertovat Eurostatin tiedot vuodelta 2024. Erot eri maiden välillä ovat suuria.


Suomessa osuus jää reippaasti alle EU-keskiarvon: 14,5 %:lla väestöstä ei ollut varaa viikon lomaan kodin ulkopuolella vuonna 2024. Kasvua oli – toisin kuin miltei kaikissa muissa EU-maissa – edellisvuodesta 1,6 prosenttiyksikköä. Elinolotilaston mukaan joka kymmenes 15-vuotias tai sitä nuorempi suomalaislapsi ei voinut lomailla viikkoa poissa kotoa vuonna 2024. Osuus on tuplaantunut vuodesta 2021.


EU-maiden pienimmät osuudet löytyvät Luxemburgista (8,9 %), Ruotsista (11,6 %) ja Hollannista (13 %). Toisessa ääripäässä ovat Romania, Kreikka ja Bulgaria. Romaniassa selvä enemmistö (58,6 %) ei voinut lomailla viikkoa poissa kotoa, ja Kreikassakin osuus oli jopa 46 %.


Lähde: Eurostat ja 

Tilastokeskus, elinolotilasto

 

Poimintoja tulevista julkistuksista

7.7. Teollisuuden uudet tilaukset 2025, toukokuu

11.7. Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema 2025, toukokuu

14.7. Kuluttajahintaindeksi 2025, kesäkuu 

15.7. Rakennuskustannusindeksi 2025, kesäkuu

15.7. Konkurssit ja yrityssaneeraukset 2025, kesäkuu, konkurssit

17.7. Asuntojen vuokrat 2025, 2. vuosineljännes 

Julkaisemme tiedot klo 8.00, ellei toisin ilmoiteta.

Katso kaikki julkistukset julkistamiskalenterista.

  

Tilastokeskuksen logo

Tilastokeskus

Työpajankatu 13, 00580 Helsinki

Tietopalvelu: info@stat.fi, p. 029 551 2220


Tietosuojaseloste