Jos viesti ei näy oikein, avaa viesti selaimessa

Vuoteen 2045 mennessä 80 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa Suomessa ryminällä – peräti lähes neljännesmiljoonalla, kertoo väestöennuste.

Suuret ikäluokat ovat kuin suuri saalis jättiläiskäärmeen vatsassa – ennen poistumistaan se liikuttaa vielä voimalla yhteiskuntaa. Näin vaikutusta kuvailee väestön ikääntymisen laajuuteen tarkasti pureutuva Tieto&trendit-artikkeli.

Nämä sotien jälkeen syntyneet ovat vuosikymmenten saatossa muuttaneet yhteiskuntaa: ensin tarvittiin kouluja, sitten koteja ja työpaikkoja, kunnes väestömassat vyöryivät eläkkeelle. Pian he tarvitsevat hoivaa.

Keskustelu ratkaisuista on käynnistynyt, mutta asiat ovat harvoin yksinkertaisia. Tilastot esimerkiksi kertovat, että noin viidenneksellä yli 65-vuotiaista ei ole lapsia lainkaan. Omaishoidon lisääminen ei siis yksin riitä vastaukseksi.

Hoitavia käsiä kaivataan laajalla rintamalla – ja päättäjiltä vastuullisia ja tietoon perustuvia ratkaisuehdotuksia.

P.S. Seuraava uutiskirje ilmestyy 31.7. Auvoisaa kesälomaa lomaileville!

Artikkeli | Vanhusväestö kasvaa lähes neljännesmiljoonalla – mistä hoitajat?

Väestöennusteen mukaan 80 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa seuraavien 20 vuoden aikana nykyisestä 360 000:sta jopa yli 600 000:een. Jo lähivuosina kasvua on suurten ikäluokkien vaikutuksesta peräti yli 20 000 iäkästä vuodessa. Kuka oikein hoitaa vanhukset?

”Suuret ikäluokat ovat kuin suuri saalis jättiläiskäärmeen vatsassa: ne pullistavat voimakkaasti kulloisestakin sijaintikohdastaan, kunnes vaikutus pienenee ja päättyy vuosikymmenen päästä”, kuvaavat Pekka Myrskylä ja Kaija Ruotsalainen tuoreessa Tieto&trendit-artikkelissaan.

Artikkeli pureksii väestön ikääntymisen mittaluokkaa, omaishoitoon liittyviä pulmia sekä työvoiman riittävyyttä tilanteessa, jossa työikäisen väestön kasvu nojaa yhä vahvemmin vieraskieliseen työvoimaan.

Uutinen | Kuluttajien talousodotukset kirkastuivat

Kuluttajien luottamus koheni kesäkuussa korkeimmalle sitten helmikuun 2022. Luottamusindikaattorin saldoluku oli kesäkuussa -5,3, kun vielä toukokuussa se oli -10,5.

Oman taloutensa nykytilaa kuluttajat arvioivat edelleen heikoksi, mutta odotukset vuoden päähän olivat sekä oman että Suomen talouden osalta selvästi luottavaisemmat.

“Luottamuksen nousu perustui pääasiassa Suomen taloutta koskevien odotusten paranemiseen. Tämä oli melko ilmeistä, kun uutisissa on kerrottu vientivetoisen talouskasvun maassamme vihdoin alkaneen. Kaikkiaan kuluttajien luottamus on kuitenkin edelleen melko heikolla tasolla”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Kangassalo sanoo. 

Suurien hankintojen tekemiseen kuluttajilla oli edelleen niukasti aikeita. Runsas kolmannes kuluttajista aikoi vähentää hintavien hankintojen tekemistä seuraavan vuoden aikana.

Työttömyyden tai lomautuksen uhka koettiin edelleen suureksi omalla kohdalla, mikä voi Kangassalon mukaan osaltaan jarrutella ostosuunnitelmia.

Tilastonosto | Tapahtuuko kesällä enemmän työtapaturmia?

Kesällä monilla työpaikoilla vakituinen väki lomailee, ja heitä sijaistaa joukko kokemattomampia kesätyöntekijöitä. Näkyykö tämä työtapaturmien määrän kasvuna? Asiaa voi tutkia jaottelemalla vuosina 2008–2024 tapahtuneet työtapaturmat kuukausitasolle.

Tilastosta nähdään, että kesä ei itse asiassa korostu erityisen onnettomuusalttiina ajankohtana. Asia on pikemminkin päinvastoin.

Tarkastelujaksolla työpaikkatapaturmia sattui eniten syksyllä ja vähiten kesällä. Syys–marraskuussa kirjattiin yhteensä 452 772 työpaikkatapaturmaa, mikä oli noin 48 000 enemmän kuin kesä–elokuussa.

Entä sitten työmatkoilla tapahtuvat tapaturmat?

Talvikuukausina työmatkatapaturmia sattui yli kaksinkertainen määrä kesäkuukausiin verrattuna. Vuosina 2008–2024 työmatkatapaturmia oli joulu–helmikuussa yhteensä 131 691, kun kesä–elokuussa tapaturmia sattui 54 131. Ero selittyy talven liukkailla keleillä, sillä työmatkatapaturmista suurin osa on kaatumisia ja liukastumisia.

Heinäkuu oli työpaikka- ja työmatkatapaturmien kannalta vuoden rauhallisin kuukausi (138 887 tapausta), kun taas tammikuussa tapaturmia sattui eniten (196 412).

Kesällä töitä voi siis tehdä levollisin mielin. Turvallisista työtavoista kannattaa kuitenkin pitää kiinni koko vuoden ympäri.

Artikkeli | YK:n pääsihteerin tilaama raportti: Uusi mittaristo BKT:n rinnalle

YK:n pääsihteerin asettaman työryhmän tuore raportti esittää Agenda 2030:n nykyisten 252 indikaattorin rinnalle uutta 31 indikaattorista koostuvaa mittaristoa. Raportti on myös ensimmäinen globaali toimintasuunnitelma BKT:n täydentämiseksi.

Esitetty mittaristo huomioisi taloudellisen kasvun lisäksi ympäristön, sosiaalisen kehityksen ja inhimillisen hyvinvoinnin. Lisäksi mittariston tulisi asettaa ihmiset ja planeetta päätöksenteon keskiöön.

Mitä seuraavaksi?

"Tarkoituksena on käynnistää hallitustenvälinen prosessi, jossa esitetty mittaristo otettaisiin käyttöön BKT:n rinnalle. Tavoitteena on, että jäsenmaat integroisivat esitetyt indikaattorit kansalliseen päätöksentekoonsa ja vahvistaisivat tiedonkeruutaan", kirjoittaa Suomen SDG-indikaattoreiden kokoamisesta vastaava Jukka Hoffrén Tieto&trendit-artikkelissa.

Juhannuksen alla julkistettujen BKT-lukujen tarkentuminen on herättänyt keskustelua. Bruttokansantuote kasvoi 0,8 prosenttia vuonna 2025, kun talven ennakkotietojen mukaan kasvua oli 0,2 prosenttia.

Kyseessä on melko tyypillinen tarkentuminen.

Taustalla on useita syitä. Yritysten kulut ovat tarkentuneet arvioitua pienemmiksi, mikä nostaa arvonlisäystä ja kasvattaa BKT:tä. Samalla viennin vahvistuminen on tukenut kasvua. Monikansallisten yritysten toimintaa koskevat tarkat tiedot saadaan usein vasta vuosiaineistoista.

”Kun lähdeaineistot tarkentuvat, myös julkaistava sisältö tarkentuu uusissa julkistuksissa. Näin kuuluu toimia, sillä ennakkotiedot eivät anna taloudesta riittävän tarkkaa kuvaa,” yliaktuaari Tapio Kuusisto painottaa Tieto&trendit-blogissa.

Typpidioksidipitoisuus Euroopan pääkaupungeissa, toukokuu 2026 (µg/m³)*

7.7.2026 Teollisuuden uudet tilaukset, 2026, toukokuu
14.7.2026 Kuluttajahintaindeksi 2026, kesäkuu

14.7.2026 Konkurssit ja yrityssaneeraukset 2026, kesäkuu

16.7.2026 Asuntojen vuokrat 2026, 2. vuosineljännes

21.7.2026 Työvoimatutkimus 2026, 2. vuosineljännes

23.7.2026 Väestön ennakkotilasto 2026, 2. vuosineljännes

23.7.2026 Suomalaisten matkailu 2026, toukokuu

27.7.2026 Kuluttajien luottamus 2026, heinäkuu

28.7.2026 Osakeasuntojen hinnat 2026, 2. vuosineljännes

30.7.2026 Tuotannon suhdekuvaaja 2026, kesäkuu

30.7.2026 Majoitustilasto 2026, kesäkuu, ennakko

31.7.2026 Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi, heinäkuu, ennakko

Julkaisemme tiedot klo 8.00, ellei toisin ilmoiteta.

Katso kaikki julkistukset julkistamiskalenterista.

Kiitos kun luit, toivottavasti uutiskirje oli hyödyllinen!

Suosittele kirjettä työtoverille tai muulle tutulle, jolle uskot kirjeestä olevan hyötyä! Voit myös tilata itsellesi tuoreita tilastotietoja koskevia uutisviestejä. Saat uusimmat tiedot haluamastasi aiheista suoraan sähköpostiisi.

Tilastokeskus

Opastinsilta 12, 00520 Helsinki

Tietopalvelu: info@stat.fi, p. 029 551 2220

Tietosuojaseloste