Jos viesti ei näy oikein, avaa viesti selaimessa

Uutiskirje 2/2026, 30.1.

Toimittajalta | Kun pitää vastata kovilla, ammutaan tilastoilla

Suomen talouskehityksen kannalta on ratkaisevaa, miten kuluttajat tulkitsevat omaa talouttaan. Tuoreessa kuluttajien luottamustutkimuksessa suomalaisten arviot omasta taloudesta jäivät valitettavan heikolle tasolle. Myös odotukset omasta taloudesta vuoden kuluttua olivat tammikuussa vähäiset, ja etenkin pelko työttömyydestä ja lomautuksista huoletti työllisiä.

Euroopassa epävarmuutta ovat lisänneet Trumpin arvaamattomuus ja Grönlanti- ja tulliuhkailuista seurannut luottamuksen mureneminen Yhdysvaltoihin. Viime viikolla somessa singahdelleet viestit kuvastavatkin aikaamme.

Kun USA:n ulkoministeri haukkui viestipalvelu X:ssä eurooppalaista kulttuuria, reagoi Ranskan ulkoministeriö ripeästi tilastoilla. French Response -tili jakoi taulukon, jonka mukaan EU selättää USA:n mm. eliniänodotteella, lapsikuolleisuudella, köyhyysasteella, julkisella velalla, henkirikosten ja vankien osuudella ja työelämässä olevien naisten osuudella mitattuna. 

P.S. Suomalaisten luottamus Tilastokeskukseen vahvistui viime vuonna. Jatkamme työtä luotettavan tiedon puolesta.

Artikkeli | Työllisyydessä eroja maakuntien välillä – Satakunta näyttää mallia

Työllisyystilanne on pysynyt otsikoissa jo kuukausia, mutta tilanteessa on eroja eri puolilla maata, kirjoittaa asiantuntijamme Pertti Taskinen Tieto&trendit-artikkelissaan.

Kun koko maassa 20–64-vuotiaiden työllisyysaste oli 76 % vuonna 2025, se vaihteli eri maakunnissa Pohjois-Karjalan 70 %:sta Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan 82 %:iin.

”Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan työllisyysaste on ollut korkea jo pitkään. Yksittäisinä esimerkkeinä työllistävistä hankkeista elinvoimakeskuksen alueelta voisi mainita Vaasan seudun energiaklusterin kehittymisen, tai akku- ja kemianteollisuuden investointiaallon Kokkolassa sekä tuulivoiman rakentamisen”, Taskinen kirjoittaa.

Jos katsotaan muutoksia viime vuosien työllisyysasteissa, Satakunta erottuu nousujohteisena esimerkkinä.

Lue eri toimialojen tilanteesta

Uutinen | Kauppa jäi joulukuussa miinukselle

Kaupan työpäiväkorjattu liikevaihto laski joulukuussa 0,2 % vuodentakaisesta. Myynnin määrä supistui tätäkin enemmän, 0,7 %.

Marraskuuhun verrattuna koko kaupan kausitasoitettu liikevaihto laski joulukuussa 0,7 %. Kausitasoitettu myynnin määrä pieneni marraskuusta 0,8 %. 

Vähittäiskauppa oli ainoa päätoimiala, jolla kasvu jatkui joulukuussa. Vähittäiskaupan työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi 2,0 % ja myynnin määrä 0,7 % vuodentakaisesta.

"Vähittäiskaupan toimiala on kasvanut koko syksyn, ja joulukuussa kasvu jatkui. Poikkeuksena vähittäiskaupan toimialoista oli kulttuuri- ja vapaa-ajan tuotteiden vähittäiskauppa erikoismyymälöissä, jonka työpäiväkorjattu liikevaihto laski joulukuussa 2,2 prosenttia vuodentakaisesta", sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Toni Kellinsalmi.

Lue kaupan toimialojen kehityksestä

Tiedote | Uutta tietoa kotitalouksien kulutuksesta tulossa

Tilastokeskus on käynnistänyt kulutustutkimuksen tiedonkeruun, joka jatkuu vuoden loppuun asti. Tutkimus kattaa tällä kertaa yli 17 000 kotitaloutta ja tarjoaa ajantasaista tietoa suomalaisten kulutustottumuksista.

”Aineistosta saadaan tärkeitä tietoja taloustilanteen ja ostovoiman muutosten vaikutuksista kotitalouksien kulutukseen”, kertoo yliaktuaari Tuomas Parikka.

Tietoja kerätään verkkokyselyillä, puhelinhaastatteluilla, kotitalouksien täyttämillä kulutuspäiväkirjoilla, kuiteista sekä hallinnollisista rekistereistä. Tutkimustulokset tukevat laajasti yhteiskunnallista päätöksentekoa ja tarjoavat arvokasta aineistoa myös tutkimus- ja asiantuntijakäyttöön.

Tutustu kulutustutkimukseen

Uutinen | Pahoinpitelyjen määrä nousi ennätystasolle vuonna 2025

Viranomaisten tietoon tulleiden pahoinpitelyjen määrä kasvoi viime vuonna yli 7 %:lla edeltävästä vuodesta. Pahoinpitelyjä ilmoitettiin kaikkiaan 44 600, mikä on suurin koskaan tilastoitu määrä.  

Vuoden 2020 tasoon verrattuna pahoinpitelyjen määrä on lisääntynyt lähes kolmanneksella”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Kimmo Haapakangas sanoo. 

Haapakankaan mukaan erityisesti yleisillä paikoilla on tehty aiempaa enemmän pahoinpitelyjä.

”Vuoteen 2020 verrattuna poliisin tietoon tulleiden yksityisasunnoissa tapahtuneiden pahoinpitelyjen määrä on lisääntynyt runsaalla viidenneksellä, kun taas yleisellä paikalla tapahtuneita pahoinpitelyjä on ilmoitettu lähes 45 prosenttia enemmän. Ravintolapahoinpitelyissä suunta on sen sijaan ollut muutaman viime vuoden aikana alaspäin.” 

Lue lisää tuoreista rikosluvuista

Tilastonosto | Tieliikenteessä kuolleita ja loukkaantuneita ennätyksellisen vähän vuonna 2025

Suomalaiset tiet ovat yhä turvallisempia, kertoo tuore tilasto. Tieliikenteessä kuolleiden ja loukkaantuneiden määrät ovat vähentyneet jo pitkään, ja vuonna 2025 molemmat määrät painuivat ennakkotietojen mukaan ennätyksellisen alas.

Viime vuonna sattui 2 612 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta. Onnettomuuksissa kuoli 180 ja loukkaantui 3 192 ihmistä. Kuolleita oli yksi vähemmän ja loukkaantuneita 254 vähemmän kuin vuonna 2024. Tähän mennessä kertyneiden tietojen mukaan vuonna 2025 sattui kuusi kuolemaan johtanutta onnettomuutta vähemmän kuin vuonna 2024. Ennakkotiedot tieliikenteen onnettomuuksien ja henkilövahinkojen määrästä tulevat täydentymään kuluvan vuoden aikana.

”Koskaan aiemmin sitten 1930-luvun tieliikenteessä kuolleita ei ole ollut näin vähän. Myös loukkaantumisten määrä on pienin sitten vuoden 1949 tässä poliisin aineistoon perustuvassa onnettomuustilastossa”, yliaktuaari Mervi Härkönen kertoo.

Tieliikenteessä vuonna 2025 kuolleista 96 oli liikkeellä henkilöautolla, 11 pakettiautolla, yksi mopolla, 17 moottoripyörällä ja kaksi kuorma-autolla. Jalankulkijoita kuoli 25 ja kevyellä sähköajoneuvolla liikkuneita kaksi. Tavallisella polkupyörällä liikkuneita kuoli 18 ja sähköpyöräilijöitä kaksi. Lisäksi kuoli kuusi muuta tienkäyttäjää.

Kaikki onnettomuudet eivät tule poliisin tietoon. Varsinkin polkupyörien ja sähköpotkulautojen kaatumisesta aiheutuneita loukkaantumisia puuttuu tilastosta huomattava määrä.  

Viikon video

Yhä harvempi astuu avioon

Yhä harvempi Suomessa asuva menee naimisiin. Sekä miesten että naisten avioituvuus on laskenut yli 40 prosentilla viime vuosikymmenen alkuun verrattuna.

Avioituvuus kuvaa solmittujen avioliittojen määrää suhteessa väestöön. Samalla tarkastelujaksolla myös eronneisuus on laskenut mutta vain hieman. Tilastojen mukaan avioeron riski kasvaa, jos toinen puolisoista on ulkomaalaistaustainen.

Katso video Youtubessa

Tutki tietokantaa

Tutkimus | Kansalaisten luottamus Tilastokeskukseen vahvistui

Tilastokeskuksen kansalaisilta saaman luottamuksen taso nousi edellisvuodesta Luottamus ja maine -tutkimuksessa. Sijoituimme 16. sijalle julkishallinnon organisaatioiden mainetta kansalaisten keskuudessa selvittäneessä tutkimuksessa.

”Sekä tilastojen että muiden tietoaineistojen käytön edellytyksenä on käyttäjien luottamus tarjolla olevaan tietoon. Tämän vuoksi seuraamme säännöllisesti sidosryhmien luottamusta Tilastokeskukseen ja tuottamiimme tietoihin”, sanoo Tilastokeskuksen pääjohtaja Markus Sovala.

Lue uutinen

Viikon luku

11,8

Kuluttajien heikko luottamus tulevaisuuteen näkyy myös asunnon ostoaikeissa. Tammikuussa vain 11,8 % kuluttajista harkitsi asunnon hankkimista seuraavan 12 kuukauden aikana. Vuoden 2022 tammikuussa vastaava luku oli vielä 17,6 %.

Arviot oman talouden nykytilasta olivat huonot tammikuussa, ja ajankohtaa pidettiin epäedullisena kestotavaroiden ostamiselle.

Vain joka kymmenes kuluttajista ennakoi lisäävänsä ja jopa neljä kymmenestä vähentävänsä rahankäyttöään kestokulutukseen seuraavan vuoden aikana.

Lähde: Tilastokeskus, kuluttajien luottamus

Vertailu | Suomi vs. muut

Pienhiukkasaltistuksen (PM 2,5) aiheuttamat ennenaikaiset kuolemat 100 000 asukasta kohti 2023*

1. Suomi 0,9
2. Ruotsi 3,0
3. Viro 5,0
4. Irlanti 9,7
6. Tanska 18,3

EU-27 59,7

24. Kroatia 107,3
25. Romania 108,4
26. Kreikka 137,7
27. Bulgaria 143,8

*30-vuotiaat ja sitä vanhemmat

Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä puhtaampaa ilmaa hengitämme ja sitä vähemmän on pienhiukkaspitoisuuksista aiheutuvia ennenaikaisia kuolemia. Suomi on EU-vertailun kärjessä, Ruotsi toisena ja Viro kolmantena.

Vuonna 2023 Suomessa oli 100 000 asukasta kohti arviolta 0,9 ennenaikaista kuolemaa, jotka johtuivat yli 5 µg/m³:n pienhiukkaspitoisuuksille altistumisesta. Koko väestössä näitä kuolemia oli arviolta 34 (95 %:in luottamusväli), ja niiden määrä on pienentynyt jopa 97,5 % vuosien 2005 ja 2023 välillä. Vastaava kuolleisuus on vähentynyt kaikissa EU-maissa.

Ilmanlaatu on parantunut, päästöt vähentyneet sekä ilmasto- ja ympäristöpolitiikan vaikutukset näkyvät kehityksessä. Pienhiukkasten lähteitä ovat etenkin energiantuotanto ja teollisuus, muu energiantuotanto sekä noin 18 %:in osuudella liikenne.

Kun vuoden 2023 laskelmissa huomioidaan koko pienhiukkaspitoisuus ilman 5 µg/m³:n kynnystasoa, oli altistukseen liittyviä kuolemia Suomessa arviolta 1 845.

Lähde: European Environment Agency, Suomen ympäristökeskus

Poimintoja tulevista julkistuksista

3.2. Osakeasuntojen hinnat 2025, joulukuu

4.2. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi 2026, tammikuu, ennakko
4.2. Palkkasummakuvaajat 2025, joulukuu
5.2. Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 2026, tammikuu
5.2. Majoitustilasto 2025, joulukuu, ennakko
10.2. Teollisuuden uudet tilaukset 2025, joulukuu
12.2. Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa 2025, 4. vuosineljännes
12.2. Konkurssit ja yrityssaneeraukset 2026, tammikuu, konkurssit

Julkaisemme tiedot klo 8.00, ellei toisin ilmoiteta.

Katso kaikki julkistukset julkistamiskalenterista.

Tilastokeskus

Työpajankatu 13, 00580 Helsinki

Tietopalvelu: info@stat.fi, p. 029 551 2220

Tietosuojaseloste