Sydän- ja verisuonitautikuolleisuus jatkoi alenemistaan vuonna 2025. Edeltävään vuoteen verrattuna ikävakioitu kuolleisuus väheni koko väestössä yli 4 %.
”2000-luvulla kuolleisuus on noussut vain kerran: vuonna 2022. Tuolloin kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin kasvoi 2,1 prosenttia. Suurin vuosittainen lasku tällä aikavälillä on nähty puolestaan vuonna 2004, jolloin vähennystä oli 7,3 prosenttia”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Airi Pajunen sanoo.
2000-luvun alkuun verrattuna kuolleisuus on laskenut peräti 54 %.
”Laskusta huolimatta verenkiertoelinten sairaudet ovat yhä Suomen yleisin kuolemansyyryhmä. Viime vuonna lähes kolmannes kaikista kuolleista menehtyi sydän- ja verisuonitauteihin. Kuolleita oli noin 18 060, mikä on noin 300 vähemmän kuin edeltävänä vuonna”, Pajunen kertoo.
Verenkiertoelinten sairauksista eniten kuolemia aiheuttaa sepelvaltimotauti, johon menehtyi viime vuonna kaikkiaan 7 500 Suomessa asuvaa. Miehillä suhteellinen kuolleisuus on selvästi suurempaa kuin naisilla. Vuonna 2025 miesten kuolleisuus sepelvaltiotautiin oli noin 2,6-kertaista naisten kuolleisuuteen verrattuna.
”Myös sepelvaltimotautiin kuolleiden lukumäärä on vähentynyt huomattavasti 2000-luvun alusta, vaikka väestö onkin vanhentunut. Vuonna 2000 tautiin kuoli vielä lähes 13 000 ihmistä.”
Ikävakioitu kuolleisuus sepelvaltimotautiin on laskenut vuosien 2000 ja 2025 välillä miltei 70 %.
”Sepelvaltimotautikuolleisuus on vähentynyt voimakkaasti molemmilla sukupuolilla, mutta naisilla lasku on ollut nopeampaa kuin miehillä. Siksi miesten ja naisten suhteellinen kuolleisuusero on kasvanut 2000-luvun alkuun verrattuna”, Pajunen toteaa.
