Jos viesti ei näy oikein, avaa viesti selaimessa

Mitä ajattelet Suomen taloustilanteesta? Entä tekoälystä: hypeä vai aito murros? Näihin ja moniin muihin ajankohtaisiin kysymyksiin vastaa työelämäprofessori Martti Hetemäki Tiedon tulevaisuus -podcastimme eilen julkaistussa jaksossa. Hetemäkeä jututtaa pääjohtajamme Markus Sovala.

”Ei pidä menettää toivoa”, valtiovarainministeriön entinen valtiosihteeri toteaa talouden tilasta ja muistelee podcastissa, miten 90-luvun lamastakin lopulta lähdettiin nousuun: ”Silloin tuli muutamia risteilijätilauksia ja sitten jääkiekon maailmanmestaruus”.

Velkajarrussa Hetemäki näkee sekä hyvää että huonoa – huonoa Hetemäen mielestä on se, että mekaaniset säännöt voivat pakottaa huonoihin poliittisiin päätöksiin.

Viime päivien velkakeskusteluissa on viitattu myös Tilastokeskuksen päätökseen sisällyttää ARA-korkotukilainoitus julkiseen velkaan. Asiantuntijoidemme blogi lokakuulta taustoittaa päätöstä, ja löydät sen siksi myös tämän viikon uutiskirjeestä.

P.S. Hyvää isänpäivää isille ja isoisille! Suomessa on yhteensä yli 1,3 miljoonaa 15–89-vuotiasta isää ja noin 434 000 isoisää.

Podcast | Tieto talouden raaka-aineena

Luotettava tieto voi olla kultaakin arvokkaampaa – jopa rahapiireissä! Tiedon tulevaisuus -podcastin uusimmassa jaksossa pohditaan, miten tieto kytkeytyy talouteen. Onko tekoäly hypeä vai aito murros? Kannattaako talouspolitiikkaa ohjata lailla?

Tiedon tulevaisuus -podcastin vieraana on pitkän linjan talousvaikuttaja Martti Hetemäki. Hänen kanssaan tiedon painoarvoa taloudessa ja yhteiskunnassa tarkastelee Tilastokeskuksen pääjohtaja Markus Sovala.

Blogi | Osa työtä haluavista ei hae niitä – miksi ei?

Työttömien määrä on kahden viime vuoden aikana kasvanut. Sen sijaan pitkälti ennallaan on pysynyt sellaisten 15–74-vuotiaiden joukko, jotka haluaisivat työtä mutta eivät etsi sitä.

Miksi osa työtä haluavista sitten ei etsi sellaista? Asiantuntijamme Pertti Taskinen kirjoittaa Tieto&trendit-blogissaan, että yleisimmät syyt ovat opiskelu, sairaus tai vamma sekä se, ettei sopivia töitä ole saatavilla.

Nykyisessä työttömyystilanteessa kenties kiinnostavin näistä ryhmistä on se, joka ei etsinyt työtä koska sopivaa työtä ei ollut tarjolla. Tämän vuoden kolmannella neljänneksellä työhön halukkaista mutta hakematta jättäneistä näin vastasi 22 prosenttia. Osuus oli sama vuotta aiemmin, mutta kaksi vuotta sitten se oli hieman alempi eli 19 prosenttia, Taskinen toteaa.

Kooste | Isät osallistuvat yhä enemmän lastenhoitoon

Isien lastenhoitoon käyttämä aika on lisääntynyt 2000-luvulla. Vuonna 2021 alle kouluikäisten lasten isät käyttivät lastenhoitoon päivässä keskimäärin tunnin ja 43 minuuttia. Lastenhoitoaikaa oli noin 40 minuuttia päivässä enemmän kuin vielä 2000-luvun alussa.

Työolotutkimuksen mukaan suhtautuminen työpaikoilla erityisesti isien perhevapaisiin näyttää käyneen yhä myönteisemmäksi. Alle 10-vuotiaiden lasten vanhemmista noin 90 % oli sitä mieltä, että niin äidin kuin isänkin oli erittäin tai melko helppo jäädä pidemmälle perhevapaalle.

Tilastonosto | Henkilöautojen ensirekisteröinnit kääntyneet kasvuun

Uusien henkilöautojen rekisteröinneissä on nähty loppusyksynä pientä piristymistä. Lokakuussa henkilöautoja ensirekisteröitiin reilut 6 200, mikä oli noin 5 % enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Syyskuussa kasvu vuodentakaisesta oli peräti 30 %. Hurja kasvu johtuu tosin surkeasta vertailuluvusta. Viime vuoden syyskuussa uusia autoja rekisteröitiin vähiten sitten huhtikuun 2012.

 
Koko kuluvan vuoden luvut ovat yhä miinuksella. Tammi-lokakuussa uusia autoja rekisteröitiin hieman yli 60 000. Tämä on kaksi prosenttia vähemmän kuin samalla aikavälillä viime vuonna.

Laskua on ollut niin bensa- kuin dieselautojen ensirekisteröinneissä. Täyssähköautojen rekisteröinnit ovat sen sijaan olleet selvässä kasvussa: kuluvan vuoden tammi-lokakuussa niitä on rekisteröity 22 % vuodentakaista enemmän. Yksittäisinä kuukausina sähköautoja on ensirekisteröity jo enemmän kuin bensa-autoja, mutta koko vuoden tasolla bensa-autot ovat pitäneet pintansa: eroa oli lokakuun lopussa reilun 2 000 auton verran. Vastaavaan aikaan viime vuonna bensa-autoilla oli 10 000 auton kaula.

Käytettyjen autojen maahantuonti on jatkunut kuluvana vuonna viimevuotiseen tahtiin. Tammi-lokakuun aikana Suomeen tuotiin ulkomailta noin 35 500 henkilöautoa. Näistä yli puolet oli täyssähköautoja ja noin 21 % ladattavia hybrideitä. Eri merkeistä tammi-lokakuun tuontitilastojen kärjessä olivat Mercedez-Benz (4 536 tuotua autoa), Volvo (4 218) ja Volkswagen (3 544).

Työssäkäyvien köyhyysriski EU-maissa 2024, osuus täysi-ikäisestä väestöstä, %

10.11. Teollisuuden uudet tilaukset 2025, syyskuu

12.11. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2025
13.11. Koulutukseen hakeutuminen 2024, peruskoulun päättäneet
14.11. Kuluttajahintaindeksi 2025, lokakuu
19.11. Konkurssit ja yrityssaneeraukset 2025, lokakuu, konkurssit
19.11. Avoimet työpaikat 2025, 3. vuosineljännes
20.11. Tieliikenneonnettomuustilasto 2025, lokakuu, ennakko

Julkaisemme tiedot klo 8.00, ellei toisin ilmoiteta.

Katso kaikki julkistukset julkistamiskalenterista.

Tilastokeskus

Työpajankatu 13, 00580 Helsinki

Tietopalvelu: info@stat.fi, p. 029 551 2220

Tietosuojaseloste