Aikamatka talouskeskusteluun | Vuokrien lasku laajeni pääkaupunkiseudulta miltei koko maahan
 ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌  ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌  ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ 
 ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌  ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌  ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ 

Jos viesti ei näy oikein, avaa viesti selaimessa

Uutiskirje  1/2026, 16.1.

Tilastokeskuksen logo

Toimittajalta | Aikamatka talouskeskusteluun  – nykypuhe jumittaa kriisissä

Vuonna 2025 talouspuhetta leimasi kriisitietoinen keskustelu julkisesta velasta ja Suomen velkasuhteesta. Kasvun esteitä etsittiin monilta tahoilta, mainittiinpa tuntematon jarrukin. Asiantuntijamme Tapio Kuusisto avaa tuoreessa blogissaan kansantalouden tilinpidon lukuihin nojaten syitä heikon kasvun taustalla.

Demos Helsingin Sitralle laatima Tuomittu kasvamaan? -raportti joulukuulta tekee kutkuttavan aikamatkan Suomen talouskasvukeskusteluun aina 1800-luvulta 2040-luvulle.

Talous käsitteenä keksittiin 1940-luvulla bkt-mittariston syntyessä, mutta Suomessa talouskasvu nousi keskustelun avainkäsitteeksi vasta jälleenrakennuksen myötä 1950-luvulla. Ilmiönä talouskasvu on silti vanhempaa perua.


Raportin tulokset kannustavat syvälliseen keskusteluun kasvun mekanismeista ja siihen kytkeytyvistä tavoitelluista ja laajemmista muutoksista – ilman kasvun pakon historiallista painolastia. Murrosajan talouspuhe kaipaa uusia kysymyksiä: miksi ja mitä kohti haluamme kasvaa? 

 

Uutinen | Vuokrien lasku levisi pääkaupunkiseudulta miltei koko maahan

Vuosi 2025 oli vuokramarkkinoilla poikkeuksellinen: Toisella vuosineljänneksellä pääkaupunkiseudun vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat kääntyivät laskuun ensimmäistä kertaa nykyisen vuokratilaston vuoteen 2015 ulottuvassa historiassa. Vuoden viimeisellä neljänneksellä sama koski jo koko maan keskiarvoa, kun vuokrat laskivat 0,8 % vuodentakaisesta.

”Tilanteen poikkeuksellisuutta korostaa, että vapaarahoitteiset vuokrat ovat kääntyneet laskuun kaikissa suurimmissa kaupungeissa”, asiantuntijamme Martti Korhonen sanoo uutisessa.

Valtion tukemissa asunnoissa eli ARA-asunnoissa vuokrat nousivat vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä yhä, mutta vauhti hidastui. Alueelliset erot olivat myös erisuuntaisia kuin vapaarahoitteisissa asunnoissa: ARA-vuokrat nousivat pääkaupunkiseudulla 3,4 % vuodentakaisesta, muualla maassa 2,4 %.

Lue eri kaupunkien vuokrakehityksestä

 

Uutinen | Konkurssisuma syveni joulukuussa

Joulukuussa pantiin vireille 360 konkurssia. Koko viime vuoden saldoksi tuli siten 3 906 konkurssihakemusta.

”Viime vuoden konkurssiluku oli suurin sitten vuoden 1996. Edeltävään vuoteen verrattuna konkurssihakemusten määrä kasvoi 12 prosentilla”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Mira Kuussaari sanoo.

Vuonna 2025 eniten konkurssiin haettiin rakennusalan yrityksiä, yhteensä 768. 

”Rakentamisen alalla konkurssien määrä on kuitenkin jo laskenut vuonna 2023 nähdystä huipustaan. Käytännössä kaikilla muilla aloilla suunta on ollut ylöspäin”, Kuussaari kertoo.

Lue lisää konkursseista

 

Blogi | Kulutusvetoinen kasvu voisi käynnistyä vuoden 2026 aikana

Kotitalouksien velkaantuminen on jatkanut laskuaan. Vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä velkaantumisaste oli 121 %, mikä on muita Pohjoismaita alempi taso.


Nousulle on siis tilaa, mikä luo mahdollisuuksia kotimaisen kysynnän kasvulle. Kotitalouksille näyttää myös kertyneen keskimäärin säästöjä vuoden 2025 aikana.

Tähän asti talouskasvua ovat pitäneet yllä vain velkavetoiset julkiset palvelut. Tilinpidon luvut puoltavat ajatusta, että kulutusvetoinen kasvu voisi käynnistyä vuoden 2026 aikana, kirjoittaa Tapio Kuusisto Tieto&trendit-blogissa.

Lue lisää talouskehityksestä

 

Tilastonosto | Velkajärjestelyhakemusten määrä 2000-luvun ennätykseen

Lähes 5 300 Suomessa asuvaa haki velkajärjestelyä vuonna 2025. Hakemuksia jätettiin kaikkiaan 5 348. Hakemusten määrä oli suurempi kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla.

”Suuremman luvun löytääkseen täytyy mennä aina vuoteen 1996, jolloin elettiin vielä 90-luvun laman jälkimaininkeja”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Sami Fredriksson kertoo.

Vuodentakaiseen verrattuna velkajärjestelyä hakeneiden määrä kasvoi yli 10 %:lla ja viiden vuoden takaiseen verrattuna lähes 40 %:lla.

Määrällisesti eniten velkajärjestelyä hakivat 35–44-vuotiaat. Tämä ikäluokka on ollut jo useamman vuoden hakijatilaston kärkipäässä.

”Suhteellisesti eniten kasvua nähdään kuitenkin kaikkein vanhimmassa eli 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä. Esimerkiksi vuoteen 2020 verrattuna vähintään 75-vuotiaiden hakijoiden määrä on yli kaksinkertaistunut. Määrällisesti yli 75-vuotiaita on kuitenkin hakijoiden joukossa melko vähän, yhteensä 183 vuonna 2025”, Fredriksson kertoo.

Opiskelijahakijoiden määrä on kasvanut vuoteen 2020 verrattuna noin 68 %:lla ja työttömien hakijoiden määrä noin 70 %:lla.

”Eläkkeellä olevien velkajärjestelyä hakeneiden määrä on lisääntynyt samalla aikajaksolla selvästi maltillisemmin, noin 12 prosentilla. Toisaalta jos tarkastelujaksoa pidennetään vuoteen 2008, eläkeläisten kasvuluvuksi saadaan 63 prosenttia. Tämäkin toki kalpenee työllisten luvun rinnalla, joka on peräti 136 prosenttia.”

Määrällisesti ja suhteellisesti eniten vuosina 2008–2025 ovat siis kasvaneet työssäkäyvien velkajärjestelyhakemukset.

 

Blogi | Kodit ovat kasvaneet samaa tahtia kuin maamme elintaso

Tilastollinen vuosikirja 2025 kertoo lukuisia kasvutarinoita Suomesta. Yksi sellainen on kodit, jotka ovat kasvaneet samaa tahtia kuin maamme elintaso, kirjoittaa Sirkku Hiltunen Tieto&trendit-blogissa.

Siinä missä 1950-luvun Suomessa asuttiin pienissä, useimmiten vain 1–2 huoneen kodeissa (ml. keittiö), vuonna 2024 asuntojen keskimääräinen koko oli jo 79 neliötä. Nykyisin kolmanneksessa asunnoista on viisi huonetta tai enemmän.

Yli puolessa asunnoista on oma sauna. Kaiken kaikkiaan saunoja arvioidaan olevan Suomessa yli 2,4 miljoonaa.

Lue lisää kasvutarinoita

 

Tiedote | Tutkijapalvelut tutuiksi – tarkempi tieto tutkimukseesi

Teetkö tutkimusta, johon tarvitset tarkkaa yksikkötason tietoa? Tilastokeskus tarjoaa maksullisia mikroaineistoja tieteellisiin tutkimuksiin ja tilastollisiin selvityksiin.

Aineistoja on saatavilla monipuolisesti sekä yrityksistä että väestöstä, ja niihin voidaan liittää myös muiden viranomaisten tietoja.

Tutustu tutkijapalveluihin

 

Viikon luku

  70


Joulukuussa 2025 rekisteröidyistä uusista henkilöautoista 70 % oli täyssähköautoja tai ladattavia hybridejä. Niitä rekisteröitiin yhteensä 3 831, eli 9 % enemmän vuoden 2024 joulukuuhun verrattuna.


Ladattavien autojen osuus henkilöautokannasta oli vuonna 2020 vain kaksi prosenttia, mutta viime vuoden lopulla osuus oli noussut jo kolmeentoista prosenttiin.


Muut käyttövoimat eivät olleet joulukuussa vastaavanlaisessa suosiossa, sillä bensiinikäyttöisten henkilöautojen ensirekisteröinnit laskivat 39 %  ja dieselkäyttöisten henkilöautojen 26 % edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta.

Lähde: Tilastokeskus, moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

 

Vertailu | Suomi vs. muut

Sukupuolten välinen palkkaero* (%). Suluissa palkkaero, kun naisilla ja miehillä on vastaava koulutus ja osaaminen. 



1.Japani 38,7
2.Chile 29,8 (29)
3.Latvia 22,0 (28,0)
4.Viro 21,2 (28,3)

 
9. Suomi 17,6 (21,4)

OECD-maiden keskiarvo 14,5 (16)

16. Tanska 12,7 (14,3)

27. Ruotsi 7,3 (9,3)
28. Ranska 7,3 (8,6)
29. Irlanti 6,8 (9,4)
30. Flanderin alue Belgiassa 6,5 (9,4)


*tuntiansiot ostovoimapariteetilla oikaistuina vuoden 2022 Yhdysvaltain dollareina

Suomessa sukupuolten välinen palkkakuilu on kansainvälisesti verraten suuri. Se ylittää reippaasti OECD-maiden keskiarvon, siinä missä muissa Pohjoismaissa palkkaero jää selvästi alle  keskiarvon. Ruotsissa palkkakuilu naisten ja miesten välillä on jopa yli puolet pienempi kuin meillä.

Suomessa naisten ja miesten tuloeroihin vaikuttavat etenkin eriytyneet työmarkkinat. Eriytymisen taustalla on ennen kaikkea erilaiset koulutusvalinnat.

OECD-maiden vertailussa sukupuolten välisen palkkakuilun kärjessä erottuu Japani. Pienin palkkaero löytyy vuorostaan Belgian pohjoisosasta Flanderista.

OECD Skills Outlook 2025 -raportin mukaan sukupuolten välinen palkkakuilu kasvaa OECD-maissa kuitenkin keskimäärin 17 %:iin ja Suomessa jopa yli viidennekseen, kun verrataan naisia ja miehiä, joilla on vastaava koulutus ja osaaminen.

Lähde:
OECD Skills Outlook 2025

 

Poimintoja tulevista julkistuksista

20.1. Rakennuskanta ja uudistuotanto 2025, marraskuu

22.1. Väestön ennakkotilasto 2025, joulukuu
22.1. Suomalaisten matkailu 2025, marraskuu
27.1. Kuluttajien luottamus 2026, tammikuu
27.1. Työvoimatutkimus 2025, joulukuu
28.1. Osakeasuntojen hinnat 2025, joulukuu
28.1. Tieliikenneonnettomuustilasto 2025, joulukuu, ennakko
30.1. Rikos- ja pakkokeinotilasto 2025, 4. vuosineljännes

Julkaisemme tiedot klo 8.00, ellei toisin ilmoiteta.

Katso kaikki julkistukset julkistamiskalenterista.

   

Tilastokeskuksen logo

Tilastokeskus

Työpajankatu 13, 00580 Helsinki

Tietopalvelu: info@stat.fi, p. 029 551 2220


Tietosuojaseloste