Jos viesti ei näy oikein, avaa viesti selaimessa

Uutiskirje 9/2025, 1.8.

Toimittajalta | Nuorten koulutususko pitää pintansa

Nuorten usko koulutukseen on yhä vahvaa koulujen avatessa pian oviaan. Vankkumaton koulutususko on hyvä uutinen, semminkin kun nuorten usko omaan tulevaisuuteensa on Nuorisobarometrin mukaan selvästi heikentynyt.

Jo vuodesta 1994 lähtien Nuorisobarometri on kartoittanut, uskovatko suomalaisnuoret koulutuksen parantavan työnsaantimahdollisuuksiaan. 90-luvun laman jälkeen 87 prosenttia 15–29-vuotiaista uskoi koulutuksen parantavan työllistymistä. Vuoden 2024 barometrissa osuus oli vieläkin suurempi – peräti 92 prosenttia.

Missä määrin koulutus sitten kannattaa työmarkkinoilla?

Vuonna 2023 työelämässä oli vuosi valmistumisensa jälkeen 68 prosenttia ammatillisen perustutkinnon suorittaneista. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla vastaava osuus oli 89 prosenttia ja ylemmän korkeakoulutututkinnon suorittaneilla 90 prosenttia.

Korkeakoulututkinto siis parantaa vastavalmistuneen todennäköisyyttä työllistyä ja samalla pienentää työttömyysriskiä verrattuna ammatillisen perustutkinnon suorittaneisiin. Mutta miten valmistuneiden määrän kasvu ja haastavat työmarkkinat epävakaassa maailmantilanteessa vaikuttavat tutkinnon arvoon jatkossa? Siihen saamme toivottavasti vastauksia tulevissa tilastoissa.

Nuortemme koulutususkoa ei kannata pitää itsestäänselvyytenä – kuten Nuorisobarometri muistuttaa, Yhdysvalloissa luottamus koulutusjärjestelmään on hiipunut jo 70-luvulta lähtien.

Uutinen | Kesätyöpula nosti nuorisotyöttömyyttä

15–74-vuotiaita työllisiä oli kesäkuussa 23 000 vähemmän kuin vuosi sitten ja työttömiä puolestaan 51 000 enemmän. 15–24-vuotiaiden työttömyysaste nousi peräti 6,8 prosenttiyksikköä, mikä kertoo muun muassa vaisusta kesätyötarjonnasta.

”Kesätöitä on ollut tänäkin vuonna tarjolla edellisvuotta vähemmän, ja kilpailu paikoista on varmasti ollut kovempaa, mikä osaltaan näkyy myös nuorten työttömyydessä. Kesäkuussa työttömiä 15–24-vuotiaita oli 27 000 enemmän kuin vuosi sitten”, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Tatu Leskinen uutisessamme.

Työttömyyden nousu on tänä vuonna myös kohdistunut enemmän naisiin kuin miehiin, minkä taustalla on työllisyyden lasku muun muassa julkisessa hallinnossa, järjestöissä ja kaupan alalla. Tästä huolimatta miesten työttömyysaste oli kesäkuussa edelleen hieman naisia korkeampi.

Lue lisää uutisesta

Blogi | Tasa-arvossa ja ympäristönsuojelussa sekä hyviä että huonoja uutisia

Suomi on kestävän kehityksen kärkimaa Agenda 2030 -tavoitteiden tuloksilla mitattuna, kertoo YK:lle esitelty maaraportti tilastoineen. 86 prosenttia tavoitteista on saavutettu. Työtä on silti vielä jäljellä: esimerkiksi ympäristöteemoissa Suomi on saavuttanut osan tavoitteista, mutta toisia ei, kirjoittaa asiantuntijamme Jukka Hoffren Tieto&trendit-blogissaan.

Samaten sukupuolten tasa-arvossa tulokset vaihtelevat eri mittareilla. Vaikka naisten osuus johtotehtävissä taloudessa ja yhteiskunnassa on laajaa, on haasteina muun muassa lisääntynyt seksuaalinen ja sukupuolittunut väkivalta.

Vapaaehtoisen maaraportin laadinta YK:lle auttaa tunnistamaan kehityksen sokeita pisteitä, toteaa Hoffren, joka vastaa kestävän kehityksen SDG-indikaattoreiden kokoamisesta Suomessa.

Lue lisää blogista

Uutinen | Vanhojen osakeasuntojen myynti kasvoi merkittävästi

Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat kesäkuussa koko maassa 1,3 % vuodentakaisesta ja 0,4 % toukokuusta. Suurista kaupungeista hinnat nousivat ainoastaan Espoossa, 1,9 %. Samanaikaisesti kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin kesäkuussa 30 % enemmän vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen kauppoja kuin vuotta aikaisemmin. 

“Alkuvuodesta kauppojen määrän kasvua vuodentakaiseen selitti ensiasunnon ostajan varainsiirtoverovapauden poistuminen 1.1.2024, mutta nyt voitaneen puhua jo aidosta markkinan piristymisestä. Hinnat kuitenkin odottavat yhä nousuaan”, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Sami Penttilä.

Lue lisää uutisesta

Tilastonosto | Syntyvyys laskee Suomessa ja maailmanlaajuisesti

”Suomen syntyvyyden kehitys vaikuttaa tasaantuneen, vaikka taso on edelleen historiallisen matala”, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Joonas Toivola. Suomessa syntyi tammi-kesäkuussa 22 341 lasta, eli 413 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Suomen syntyvyys on pysynyt viime vuosina lähes ennallaan. Viimeisen 12 kuukauden (heinäkuu 2024-kesäkuu 2025) ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku oli 1,26, eli 0,01 korkeampi kuin vuoden 2024 aikana.

”Syntyvyys laski 2010-luvulla yhdeksänä vuotena peräkkäin. Koronavuosina 2020 ja 2021 nähtiin pientä elpymistä, mutta sen jälkeen suunta kääntyi jälleen laskuun”, toteaa Tilastokeskuksen yliaktuaari Joonas Toivola.

Suomi seuraa maailmanlaajuista trendiä syntyvyyden laskussa. Syntyvyys laskee lähes kaikkialla maailmassa.

YK:n raportin mukaan vuonna 2024 yli yhdessä maassa kymmenestä hedelmällisyysluku on nyt alle 1,4. Neljässä maassa, Kiinassa, Koreassa, Singaporessa ja Ukrainassa, hedelmällisyysluku on alle 1,0.

Suurin syntyvyys on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa sekä Afganistanissa, Sudanissa ja Jemenissä. Kaikkein suurinta syntyvyys on Nigeriassa.

Lähde: Väestön ennakkotilasto, Tilastokeskus; United Nations (2025). World Fertility 2024

Viikon luku

50 750

Suomessa on noin 50 750 kilometriä päällystettyjä maanteitä. Viime vuonna tietöissä päällystettiin 3 805 kilometriä. Tämän vuoden suunnitelmissa on noin 3 000 kilometriä, joten matkan varrelle saattaa hyvinkin osua tietyömaa.

Lähde: Tilastokeskus, tietilasto

Vertailu | Suomi vs. muut

Keskimääräinen viikoittainen työaika päätyössä, tuntia, 2024

Lyhyimmät työviikot

1. Hollanti 32,1

2. Tanska 33,9

2. Itävalta 33,9

4. Saksa 34,0

5. Belgia 34,5

6. Suomi 34,9

Pisimmät työviikot

1. Kreikka 39,8

2. Bulgaria 39,0

3. Puola 38,9

4. Romania 38,8

5. Latvia 38,3

EU-27 36,0

36 tuntia viikossa töitä – sen verran EU:n kansalaiset työskentelivät keskimäärin viikossa vuonna 2024, kertovat Eurostatin työvoimatutkimuksen tiedot.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana työviikko on lyhentynyt: vuonna 2014 keskimääräinen työaika oli 37 tuntia. Eurostatin luvut koskevat 20–64-vuotiaita kokoaika- ja osa-aikatyöntekijöitä heidän päätyössään.

Työhön käytetty aika vaihtelee kuitenkin huomattavasti eri EU-maiden välillä. Vuonna 2024 pisimmät työviikot tehtiin Kreikassa, Bulgariassa ja Puolassa. Lyhyimmät työviikot puolestaan olivat selvästi Alankomaissa. Suomessa keskimääräinen työviikko oli 34,9 tuntia.

Toimialoittain tarkasteltuna pisimmät työviikot löytyivät maa-, metsä- ja kalataloudesta (41,2 tuntia), kaivostoiminnasta ja louhinnasta (38,8) sekä rakentamisesta (38,7). Lyhyimmät työviikot puolestaan kirjattiin kotitalouksien työnantajatoiminnassa (26,7), koulutuksessa (31,9) sekä taiteen, viihteen ja virkistyksen aloilla (32,9). Kotitalouksien työnantajatoiminnalla tarkoitetaan esimerkiksi remontti-, lastenhoito- tai siivoustyötä, jossa kotitalous palkkaa työntekijän tai ostaa palvelun yritykseltä tai yksityishenkilöltä.

Poimintoja tulevista julkistuksista

4.8. Teollisuuden liikevaihtokuvaaja 2025, kesäkuu

8.8. Teollisuuden uudet tilaukset 2025, kesäkuu

6.8. Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 2025, heinäkuu

12.8. Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa 2025, 2. vuosineljännes

12.8. Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema 2025, kesäkuu

14.8. Kuluttajahintaindeksi 2025, heinäkuu

Julkaisemme tiedot klo 8.00, ellei toisin ilmoiteta.

Katso kaikki julkistukset julkistamiskalenterista.

Tilastokeskus

Työpajankatu 13, 00580 Helsinki

Tietopalvelu: info@stat.fi, p. 029 551 2220

Tietosuojaseloste