Uudet alut näkyvät myös tilastoissa
 ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌  ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌  ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ 
 ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌  ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌  ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ 

Jos viesti ei näy oikein, avaa viesti selaimessa

Uutiskirje  14/2026, 31.7.

Tilastokeskuksen logo

Toimittajalta | Uudet alut näkyvät myös tilastoissa

Elokuu lähestyy, ja se tietää pieniä tai suuria elämänmuutoksia muun muassa niille sadoilletuhansille koululaisille ja opiskelijoille, jotka aloittavat uuden lukuvuoden. Monessa kodissa riittää intoa ja jännitystä.


Meillä Suomessa moni näistä askelista piirtyy viranomaisten rekistereihin ja sitä kautta pian myös tilastoihin.


Yksi lapsi jonottaa koulun ovella ekaluokan ensimmäisenä aamuna, ja siirtyy samalla varhaiskasvatus-tilastosta opiskelijat ja tutkinnot -tilastoon. Toinen nuori aloittaa opiskelun ammattioppilaitoksessa, lukiossa tai korkeakoulussa – tästäkin saadaan yksi pieni mutta tärkeä merkintä tilastoon. Ja ehkä vielä toinen merkintä väestötilastoihin, jos hän muuttaa ensimmäiseen omaan kotiinsa, kenties uudelle paikkakunnalle.


Tilastot eivät voi kuvata näiden uusien alkujen merkitystä niitä kokeville ihmisille, eivätkä Tilastokeskuksen luvut varmastikaan ole päällimmäisenä mielessä vaikkapa asuntojen vuokrailmoituksia selaavalla nuorella. Mutta kaikkien näiden yksittäisten merkintöjen avulla voimme kertoa esimerkiksi, mihin suuntaan koulutusaste yhteiskunnassamme näyttäisi kehittyvän tai kuinka suurissa kouluissa peruskoululaisemme ahertavat.


P.S. Työvoimatutkimuksemme tietojen perusteella hieman viime vuotta useampi nuori oli kesätöissä kesäkuussa – toivottavasti myös heinä- ja elokuun luvut olisivat positiivisia!

 

Uutinen | Kaupungeilla eri suunnat asuntomarkkinoilla

Vanhojen osakeasuntojen hinnat ovat kulkeneet pääosin alamäkeä vuoden 2022 loppupuolelta asti, eivätkä uusimmat huhti-toukokuun tiedot tuoneet kuvaan muutosta.


Kaupunkien välillä on kuitenkin eroja, ja osin tilanne on kääntynyt jopa päälaelleen aiempien vuosikymmenten kehityksestä.


Toisella vuosineljänneksellä positiivisimpia hintakehityksiä nähtiin nimittäin pohjoisessa: Rovaniemellä hinnat nousivat 6,0 prosenttia vuoden takaisesta. Oulussa taas lasku oli suurten kaupunkien joukossa maltillisin, 0,9 prosenttia, kertoo yliaktuaari Elina Peltoniemi uutisessa.


Vaisuin kehitys tilastoitiin puolestaan pääkaupunkiseudulla. Yli 200 000 asukkaan kaupunkien joukossa hintojen lasku oli suurinta Vantaalla, 4,9 prosenttia, ja Helsingissä, 4,3 prosenttia. Toisaalta pääkaupunkiseudun – etenkin Helsingin – hintataso neliömetriä kohti on edelleen muuta maata korkeampi.

Lue myös asuntojen kauppamääristä

 

Tilastonosto | Naiset ja miehet katsovat taloutta eri silmin

Miesten ja naisten näkemykset omasta ja Suomen taloudesta ovat erkaantuneet. Kuluttajien luottamustutkimuksen mukaan sukupuolten välinen ero talousluottamuksessa kasvoi heinäkuussa suurimmaksi koko tutkimushistorian aikana.


Naiset arvioivat talouskehitystä selvästi miehiä synkemmin. Kuluttajien luottamusindikaattorissa naisten lukema oli -9,4, kun miehillä se oli -1,3. Ero on kasvanut voimakkaasti erityisesti viimeisten kolmen vuoden aikana.


”Pääsääntöisesti miehillä on aina hieman vahvempi luottamus talouteen kuin naisilla”, kertoo yliaktuaari Pertti Kangassalo.


Pitkään miesten ja naisten luottamus kehittyi melko samansuuntaisesti, mutta vuonna 2022 ero alkoi kasvaa.


Suurimmat erot näkyvät kulutusaikomuksissa. Kuilu on kasvanut erityisesti suunnitelmissa käyttää rahaa kestotavaroihin, ostaa asunto tai ottaa lainaa seuraavan 12 kuukauden aikana. Miesten asunnonostoaikomukset ovat olleet hienoisessa nousussa, kun taas naisilla ne ovat romahtaneet.


Kangassalon mukaan yksi selitys voi löytyä arjen talouden seurannasta.


”Naiset ovat aina vastanneet enemmän oman kotitalouden asioista ja ostoksista. Siksi he ovat usein paremmin perillä hintakehityksestä ja huolissaan omasta taloudestaan.”


Kangassalon arvion mukaan kehityksen taustalla vaikuttavat varmasti myös hallituksen säästö- ja leikkaustoimet, jotka ovat kohdistuneet erityisesti naisvaltaisille aloille, kuten sosiaali- ja terveyssektorille.

 

Blogi | Kuluttajahintojen suunta voi poiketa tuottajahinnoista

Kuluttajan kaupan kassalla maksamassa hinnassa on monta muutakin tekijää kuin vain se, minkä hinnan esimerkiksi ruoan tai tuotteen tuottaja saa, kirjoittaa hintatilastojemme johtava asiantuntija Toni Udd Tieto&trendit-blogissaan.


Näin ollen kuluttajahinnat ja tuottajahinnat voivat kulkea myös eri suuntiin.


Tiivistettynä kuluttajan maksama hinta koostuu tuottaja- ja tuontihinnoista, kaupan ja logistiikan kustannuksista ja katteista sekä veroista. Kaikkien näiden nousut tai laskut voivat vaikuttaa lopullisiin hintoihin.


”Kuluttajahinnoista ei voi päätellä suoraan tuottajahintojen kehittymistä, eikä päinvastoin. Hintamuutosten analysointi edellyttää useita eri hintaindeksejä, jotka kuvaavat hinnanmuodostuksen eri vaiheita”, Udd kirjoittaa.

Lue lisää hintojen kehittymisestä

 

Blogi | Henkilötiedonkeruiden vastausasteet laskussa – mikä avuksi?

Niin Euroopassa kuin muuallakin länsimaissa henkilötiedonkeruiden vastausasteet ovat laskeneet viime aikoina merkittävästi. Vastausmäärien kasvattaminen vaatii haastattelijoilta yhä useampia uudelleentavoitteluita ja siten myös ylimääräisiä kustannuksia.


Tilastokeskuksen kevään 2026 graduharjoittelija Oula Alaluusua tutki, miten kyselyiden vastaustodennäköisyyttä voisi lisätä työvoimatutkimuksen tiedonkeruussa.


Tutkimustulosten perusteella ratkaisu löytyy tilastollisista ennustemalleista, jotka auttavat saamaan enemmän vastauksia vähemmällä työmäärällä.


”Kun puheluiden ajoitusta ja määrää optimoidaan, tiedonkeruuta voidaan tehostaa ilman merkittävää heikennystä vastaajien edustavuuteen”, sanoo Alaluusua.

Lue lisää ratkaisuista

 

Viikon video

Lasten määrä on pudonnut alle miljoonan

Alle 18-vuotiaiden määrä laski tänä vuonna ensimmäistä kertaa Suomen itsenäisyyden aikana alle miljoonan. Huhtikuun lopussa lapsia oli 999 232 eli noin 18 % koko väestöstä.


Videosta saat selville, miten alle 18-vuotiaiden osuus koko väestöstä on muuttunut vuosien varrella ja mikä on väestömme tämänhetkinen keski-ikä.

Katso video Youtubessa
Tutki tietokantaa

 

 Viikon luku

 103

Sesongit ravisuttavat Lapin hotellihintoja merkittävästi.


Kesäkuussa 2026 hotellihuoneen keskihinta oli Lapissa alin kaikista maakunnista, 103 euroa.


Talvella taas hinnat ampaisevat maan korkeimmiksi. Joulukuussa 2025 hotellihuoneen keskihinta oli 324 euroa eli yli 220 euroa enemmän kuin kesäkuussa.


Lähde: Tilastokeskus,

majoitustilasto

 

Vertailu | Kunnat vertailussa

Kesäasukkaiden määrä kunnittain, Top 5 (2024)



Mikkeli          10 461

Parainen         9 917

Lohja               9 604

Mäntyharju      8 668

Hämeenlinna   7 747


Kempele              19

Maarianhamina   17

Raisio                  16

Kerava                  3

Kauniainen            0

Monessa kunnassa pörrää kesäisin kärpästen lisäksi myös kesäasukkaita. Muista kunnista tulevia mökinomistajatalouksien jäseniä kerääntyy eniten Mikkeliin. Parainen ja Lohja seuraavat perässä kakkosena ja kolmosena.


Kunnista eniten mökkejä on Kuopiossa, mutta kesäasukkaiden määrässä se on sijalla kaksitoista
5 670 kesäasukkaalla.


Yhdessä kunnassa eli Kauniaisissa ei ole kesämökkejä eikä sen vuoksi kesäasukkaitakaan.


Lähde: Tilastokeskus, Asunnot, rakennukset ja kesämökit -tietokanta

Tietokanta on osa Väestötilastopalvelua

Tutustu Väestötilastopalveluun

 

Poimintoja tulevista julkistuksista

  5.8. Palkkasummakuvaajat 2026, kesäkuu

  6.8. Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 2026, heinäkuu

10.8. Teollisuuden uudet tilaukset 2026, heinäkuu

10.8. Rakentamisen liikevaihtokuvaaja 2026, kesäkuu

12.8. Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema 2026, kesäkuu

12.8. Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa 2026, 2. vuosineljännes

14.8. Kuluttajahintaindeksi 2026, heinäkuu

14.8. Rakennuskustannusindeksi 2026, heinäkuu

Julkaisemme tiedot klo 8.00, ellei toisin ilmoiteta.

Katso kaikki julkistukset julkistamiskalenterista.


Kiitos kun luit, toivottavasti uutiskirje oli hyödyllinen!


Suosittele kirjettä työtoverille tai muulle tutulle, jolle uskot kirjeestä olevan hyötyä! Voit myös tilata itsellesi tuoreita tilastotietoja koskevia uutisviestejä. Saat uusimmat tiedot haluamastasi aiheista suoraan sähköpostiisi.

Tilaa uutisviestejä tai uutiskirje
Tilastokeskuksen logo

Tilastokeskus

Opastinsilta 12, 00520 Helsinki

Tietopalvelu: info@stat.fi, p. 029 551 2220


Tietosuojaseloste