Katse koulutukseen
 ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌  ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌  ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ 
 ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌  ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌  ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ 

Jos viesti ei näy oikein, avaa viesti selaimessa

Uutiskirje  19/2026, 9.10.

Tilastokeskuksen logo

Toimittajalta | 

60 prosentin kysymys – miten välivuosien maa kirii kiinni?

Korkeakoulutettujen nuorten osuus on Suomessa viimein nousussa, mutta miten kiriä kiinni kansainvälinen kärki? Vuoden 2040 tavoite on ainakin kunnianhimoinen: 60 prosentilla 25–34-vuotiaista tulisi olla korkea-asteen tutkinto.


Tie korkeakouluun on Suomessa usein muita maita mutkikkaampi. Vuosi toisen asteen tutkinnon jälkeen 67 % valmistuneista ei ollut vuonna 2023 kirjoilla missään koulutuksessa. Niissä OECD-maissa, joista tieto on saatavilla, vastaava osuus oli keskimäärin 42 %, kertoo OECD:n tuore Education at a Glance 2026. Välivuosi on eri syistä yleinen muissakin Pohjoismaissa.


Nuorisobarometrin mukaan moni nuori kokee paineita niin työn saamisesta kuin koulutuksesta. Tähtäin on yhä korkealla: 81 prosenttia 15–29-vuotiaista haluaa suorittaa korkeakoulututkinnon.


Lisää aloituspaikkoja tarvitaan, mutta mitä muuta tavoitteen saavuttaminen vaatii? Muun muassa tätä kiperää kysymystä pohditaan uusimmassa Tiedon tulevaisuus -podcastissa.


Uutiskirjeessä katsomme koulutusta myös muista suunnista: Viikon video paneutuu sukupuolittuneeseen korkeakoulutukseen, kansainvälinen vertailu asettaa EU-maat järjestykseen alakoulujen luokkakoon mukaan ja viikon luku kertoo, mikä osuus oppilaista osallistuu evankelis-luterilaisen uskonnon opetukseen.

 

Blogi | Tuottavuusloikka syntyy tiedon hyödyntämisestä – kommentti VM:n virkapuheenvuoroon 

Suomen seuraava tuottavuusloikka ei synny uuden tiedon keräämisestä, vaan siitä, miten hyvin osaamme hyödyntää jo olemassa olevaa tietoa, kommentoivat Tilastokeskuksen pääjohtaja Markus Sovala ja ylijohtaja Ville Vertanen VM:n virkapuheenvuoroa Tieto&trendit-blogissa.


Virkapuheenvuoron yksi konkreettinen ehdotus on koota rekisteritietojen toisiokäyttöä tukevat tehtävät Tilastokeskukseen. Näkemyksemme mukaan tavoitteena ei tule olla rekistereiden keskittäminen, vaan tutkimukselle ja viranomaisille suunnattu yhteiskäyttöinen palvelu, jossa eri viranomaisten tietoja voi yhdistää ja analysoida turvallisesti.


Tälle Tilastokeskuksen nykyinen toiminta luo hyvän pohjan. Tilastot syntyvät pääosin rekisteripohjaista tietoa käsittelemällä ja yhdistelemällä. Samaa osaamista hyödynnetään Valtioneuvoston Datahuoneessa sekä kolmen suurimman kaupungin datahuoneessa.

Lue lisää ja osallistu keskusteluun

 

Uutinen | Tilastotuotannon muutokset täsmentyivät – vaikutukset käyttäjille ennakoitua pienemmät

Tilastokeskus on linjannut tilastotuotantoon tehtävät muutokset. Lausuntokierroksen ja jatkovalmistelun ansiosta useille tilastoille löydettiin ratkaisuja, jotka mahdollistavat tuotannon jatkumisen esimerkiksi supistetulla tietosisällöllä tai harvemmalla julkaisurytmillä.


Kokonaan lakkautettavien tai keskeytettävien tilastojen määrä jää viiteentoista, mikä vastaa noin kymmentä prosenttia Tilastokeskuksen tilastoista.


Muutosten tavoitteena on turvata tilastotuotannon laatu ja jatkuvuus sekä vastata uusiin EU:n tietotarpeisiin.

Lue lisää muutoksista

 

Blogi | Tietotarpeet tunnistetaan yhdessä – myös tulevaisuudessa

Tilastotuotannon muutoksia koskeva lausuntokierros osoitti, kuinka monin tavoin tilastoja hyödynnetään päätöksenteossa, tutkimuksessa, palveluiden suunnittelussa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Sidosryhmien kanssa käyty keskustelu vaikutti myös päätöksiin.


Yhteiskunnan murroksessa relevantti tiedontuotanto rakentuu jatkuvassa vuoropuhelussa tiedon käyttäjien ja tuottajien välillä. Tiedon arvo syntyy lopulta käytössä, korostaa Tilastokeskuksen ylijohtaja Mari Ylä-Jarkko Tieto&trendit-blogissa.


Siksi myös tiedontuotannon tulevaisuus rakennetaan yhdessä.

Lue tarkemmin blogista

 

Uutinen | Vuokra-asunnoissa asutaan aiempaa ahtaammin

Vuokralla asuvista noin viidennes asui ahtaasti vuoden 2025 lopussa. Ahtaasti asuvia vuokralaisia oli lähes 352 000, mikä on noin kuudenneksen enemmän kuin kolme vuotta aiemmin.


Ahtaasti asuvia vuokralaisia on eniten suurissa kaupungeissa. Lähes puolet heistä asui viime vuonna Uudellamaalla.


Samaan aikaan vuokra-asunnoissa asuvien asuntokuntien koko on kasvanut. Vaikka vuokra-asunnossa asuvista 65 % asui yksin, heidän osuutensa pieneni hieman edellisestä vuodesta. Sen sijaan vuokralla asuvien kolmen henkilön asuntokuntien määrä kasvoi yli 5 % ja neljän tai useamman henkilön asuntokuntien määrä lähes 5 %.


Vuokralla asuvia asuntokuntia oli vuoden 2025 lopussa kaikkiaan 1,04 miljoonaa.

Lue lisää vuokra-asumisesta

 

Podcast | Kadonnut koulutusihme – kääntyykö suunta, riittääkö vauhti?

Nuorten aikuisten koulutustaso on pitkästä aikaa nousu-uralla. Matkaa kansainväliseen kärkeen kuitenkin riittää. Onko Suomen korkeakoulutavoite karannut jo käsistä? Entä miten saamme tärkeää tietoa ulkomaalaistaustaisen väestön tutkintotiedoista?


Mitä PISA-tulosten heikentymisestä vuorostaan pitäisi päätellä?


Tuoreessa Tiedon tulevaisuus -podcastin jaksossa koulutukseen liittyviä kiperiä kysymyksiä pohtivat Aleksi Kalenius ja Mika Witting. Podcastia isännöi Tilastokeskuksen pääjohtaja Markus Sovala.

Kuuntele podcast

 

Tilastonosto | Datakeskusbuumi näkyy nyt rakentamisluvissa

Poikkeuksellisen vilkas datakeskusbuumi tuo piristystä Suomen rakennusalalle. Myönnettyjen rakentamislupien kuutiomäärä kasvoi heinäkuussa 16 % vuodentakaisesta, vaikka rakennusala kokonaisuudessaan kamppailee edelleen heikon suhdanteen kanssa.


"Kasvu johtuu pääasiassa tieto- ja viestintätekniikan rakennuksista, joihin kuuluvat muun muassa datakeskukset ja laitetilat", Tilastokeskuksen yliaktuaari Mika Ronkainen kertoo.


Datakeskushankkeet ovat tuoneet nostetta rakennusalalle aikana, jolloin rakentaminen on ollut historiallisen vaisua. Rakentamislupien kuutiomäärät ovat parina viime vuonna olleet 2000-luvun alhaisimpia. Asuinrakentamisen lupien määrä jatkoi laskuaan myös heinäkuussa.


Datakeskusten vaikutus näkyi voimakkaasti kuntakohtaisissa luvuissa. Heinäkuussa eniten rakennuskuutioita myönnettiin Forssaan, Pyhäjoelle ja Haminaan, joissa kaikissa on suunnitteilla suuria datakeskuksia.


Datakeskushankkeita on käynnistetty tänä vuonna ennätysmäärä, joten hankkeiden edetessä ne tulevat todennäköisesti näkymään myös tieto- ja viestintätekniikan rakennusten rakentamislupien määrissä.

Lue lisää rakentamisluvista

 

Viikon video

Naisten ja miesten alat pysyvät

Suomessa korkeakoulutus on vahvasti sukupuolittunutta. Naiset päätyvät korkeakouluun miehiä todennäköisemmin. Esimerkiksi viime vuonna aloittaneista yliopisto-opiskelijoista reilut 57 % oli naisia. Valmistuneista naisten osuus oli vielä suurempi, noin 60 %. Lisäksi naiset ja miehet päätyvät yhä eri koulutusaloille.


Miten Suomen tilanne vertautuu koko EU:hun?

Katso video Youtubessa
Tutki tietokantaa

 

Vertailu | Suomi vs. muut

Luokkakoko alemman perusasteen kouluissa, oppilaiden määrä, 2024



1. Luxemburg  15,2

2. Kroatia  15,6

3. Kreikka  16,5

4. Latvia  17,7

5. Italia  17,9

--

12. Suomi  18,7

--

15. Tanska  19,7

--

20. Ruotsi  20,7

21. Ranska  21,0

22. Saksa  21,6

23. Irlanti  22,5

24. Hollanti  22,5

25. Unkari  22,8


EU25-maat 19,3

OECD 20,7



Suomessa alakoulujen luokissa on vähemmän oppilaita kuin EU25- ja OECD-maissa keskimäärin. Vuonna 2024 Suomessa oli keskimäärin 18,7 oppilasta luokkaa kohti, kun EU25-maiden keskiarvo oli 19,3. Tiedot käyvät ilmi OECD:n Education at a Glance 2026 -julkaisusta.


Tarkastelussa ovat mukana OECD:hen kuuluvat EU-maat, ja vertailu koskee vain julkisia kouluja.


Myös Pohjoismaihin verrattuna Suomessa alakoulujen luokkakoot ovat keskimäärin hieman pienemmät. Ruotsissa oppilaiden määrä oli OECD-maiden keskiarvon tasolla ja Tanskassa hieman alempana eli lähellä EU25-maiden keskimääräistä luokkakokoa.


Pienimmät, noin 15 oppilaan luokat löytyvät Luxemburgista ja suurimmat, lähes 23 oppilaan luokat, Unkarista.


Lähde: OECD, Education at a Glance 2026

 

Viikon luku

  76


Vuosiluokkien 1–6 oppilaista 76 % ja vuosiluokkien 7–9 oppilaista 81 % osallistui evankelis-luterilaisen uskonnon opetukseen vuonna 2025. Vaikka kyseessä on edelleen yleisin katsomusaineista, osuus pieneni 1–6-luokilla 1,7 prosenttiyksikköä ja 7–9-luokilla 1,2 prosenttiyksikköä edellisvuodesta.


Jo vuosia jatkuneen muutoksen taustalla on ennen kaikkea se, että elämänkatsomustiedon ja toisaalta islamin opetukseen osallistuu aiempaa suurempi osa peruskoululaisista. Näin on etenkin Uudenmaan maakunnassa.


Lähde: Tilastokeskus, 

ainevalinnat

 

Poimintoja tulevista julkistuksista

13.10. Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema 2026, syyskuu

14.10. Kuluttajahintaindeksi 2026, syyskuu

15.10. Asuntojen vuokrat 2026, 3. vuosineljännes

15.10. Suomalaisten matkailu 2026, elokuu

20.10. Rikos- ja pakkokeinotilasto 2026, 3. vuosineljännes

20.10. Työvoimatutkimus 2026, syyskuu

20.10. Konkurssit ja yrityssaneeraukset 2026, syyskuu, konkurssit

22.10  Väestön ennakkotilasto 2026, syyskuu

Julkaisemme tiedot klo 8.00, ellei toisin ilmoiteta.

Katso kaikki julkistukset julkistamiskalenterista.


Kiitos kun luit, toivottavasti uutiskirje oli hyödyllinen!


Suosittele kirjettä työtoverille tai muulle tutulle, jolle uskot kirjeestä olevan hyötyä! Voit myös tilata itsellesi tuoreita tilastotietoja koskevia uutisviestejä. Saat uusimmat tiedot haluamastasi aiheista suoraan sähköpostiisi.

Tilaa uutisviestejä tai uutiskirje
Tilastokeskuksen logo

Tilastokeskus

Opastinsilta 12, 00520 Helsinki

Tietopalvelu: info@stat.fi, p. 029 551 2220


Tietosuojaseloste