Jos viesti ei näy oikein, avaa viesti selaimessa

Uutiskirje 6/2026, 27.3.

Toimittajalta | Nuorille uskottavia polkuja hyvään tulevaisuuteen

Eilen julkaistu elinolotilasto kertoo yhä useamman – lähes joka kolmannen – nuoren kokevan vaikeuksia keskittymisessä ja muistamisessa. Asiantuntijamme arvioi vaikeuksien syventyneen.

Tällä viikolla nuoret nousivat viimein opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaraportin keskiöön. Pontimena oli nuorten tulevaisuususkon romahtaminen. Uskolla tulevaisuuteen on itseisarvo, mutta nuorten heikentyneellä tulevaisuudenuskolla on koko yhteiskuntaa koskevia, vaikeasti ennakoitavia seurauksia, raportissa todetaan.

Taustalla on useita erilaisia syitä: monikriisien aika, kriisikeskeinen puhe, leikkaukset, nuorten vaikea asema työmarkkinoilla, korkeakoulupaikoista käytävä kova kisa, kokemus vähättelystä, heikentynyt mielenterveys…

Asiantuntijoiden esittämät keinot uskon palauttamiseksi ovatkin moninaiset – aina sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kirjaamisesta lakiin ja äänestysikärajan laskemisesta 16 ikävuoteen. Toivoa sopii, että nykypäättäjät kuulevat ja toimivat.

Keväistä pääsiäistä ja toivon sanomaa kaikille sukupolville!

Uutinen | Lähes kolmasosalla nuorista ongelmia muistamisessa tai keskittymisessä

Aiempaa useampi nuori ilmoitti muistamisen tai keskittymisen vaikeuksista tai muista toimintarajoitteista Tilastokeskuksen kyselytutkimuksessa vuonna 2025.

Vähintään lievistä muistamis- tai keskittymisongelmista kertoi lähes kolmannes 16–34-vuotiaista. Paljon vaikeuksia oli 7,3 %:lla. Vielä kolme vuotta aiemmin osuus oli 5,2 %.

Eri tavoin toimintarajoitteisia nuorista oli jo 9,4 %, kun vuonna 2022 heitä oli 7,9 %. Toimintarajoitteisten nuorten määrä kasvoi 95 000:sta 118 000:een.

”Muistamiseen tai keskittymiseen liittyvät ongelmat näyttävät syventyneen nuorilla. Lievemmät ongelmat ovat lisääntyneet nuorilla erityisesti kävelemisessä ja portaiden kulkemisessa, mutta myös näkemisessä, itsestä huolehtimisessa ja kommunikoinnissa”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Kaisa-Mari Okkonen kuvailee.

Lue myös ikääntyneiden tilanteesta

Uutinen | Vauvojen määrä kääntynyt kasvuun – buumista ei voida vielä puhua

Suomessa pitkään jatkunut syntyvyyden lasku näyttää viime kuukausina kääntyneen hienoiseen nousuun. Vuonna 2024 syntyvyys painui ennätyksellisen alas, mutta tuoreiden lukujen perusteella kehitys on ollut varovaisen myönteistä.

Syntyvyys on ollut viimeisen 12 kuukauden aikana noin 5 % korkeammalla tasolla kuin vuonna 2024, kertovat väestön ennakkotiedot helmikuulta. Silti syntyvyys on yhä 29 % alempana kuin vuonna 2010.

Kasvua on ollut erityisesti kotimaisia kieliä puhuvilla. Suomea äidinkielenään puhuvien kokonaishedelmällisyysluku nousi vuoden 2024 tasosta, 1,22, viimeisen 12 kuukauden aikana 1,30 lapseen äitiä kohti. Ruotsinkielisillä vastaava luku kohosi 1,44:stä 1,54:ään. Vieraskielisten syntyvyydessä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta.

”Mistään vauvabuumista ei voida vielä tässä vaiheessa puhua. Syntyneiden määrä ja syntyvyys ovat yhä hyvin matalalla tasolla”, yliaktuaari Markus Rapo kertoo.

Lue lisää syntyvyyden kehityksestä

Artikkeli | Yhä harvemmalla kaikki työkaverit ovat samaa sukupuolta kuin itse

Ammattien jakautuminen ns. miesten ja naisten töihin eli segregaatio ei näytä viime vuosina helpottaneen, jos katsotaan perinteistä mittaria: kuinka suuri osa palkansaajista työskentelee tasa-ammateissa eli niissä, joissa sekä naisia että miehiä on tasapuolisesti 40–60 %.

Erikoistutkija Hanna Sutela tutki Tieto&trendit-artikkelissaan viime vuosien kehitystä tarkemmin peräti kolmen tilaston valossa ja löysi valopilkkuja – kuten ääripäiden laimenemisen ja sen, että johtaja-asemassa olevista palkansaajista jo 41 % on naisia. Johtajasta on siis tullut tasa-ammatti!

”Sukupuolirakenteeltaan varsin yksipuolisten työntekijätason töiden sijasta yhä useampi palkansaaja työllistyy asiantuntija-ammatteihin, jotka ovat sukupuolirakenteeltaan tasaisempia”, Sutela kirjoittaa.

Kun vuonna 1984 noin puolet palkansaajista ilmoitti työolotutkimuksessa, että työpaikalla samankaltaisia työtehtäviä tekevät olivat pelkästään samaa sukupuolta kuin he itse, vuonna 2023 osuus oli kutistunut vajaaseen viidennekseen, hän lisää.

Lue lisää kehityksestä eri ammateissa

Uutinen | Kotimaanmatkailu hyytyi – mökkireissut vähenivät rajusti

Kotimaanmatkailussa vuosi 2025 jäi vaisuksi. Yöpymisen sisältäneitä vapaa-ajanmatkoja tehtiin vain noin 20 miljoonaa – vähemmän kuin koskaan aiemmin suomalaisten matkailu -tilaston mittaushistoriassa.

Muutos näkyi etenkin mökeillä ja sukulaismatkoilla: ilmaismajoituksen sisältäneiden matkojen määrä putosi lähes neljänneksen edellisvuodesta.

Suomalaisten matkailussa on havaittavissa jo pidemmältä ajalta kulttuurin muutosta: matkoja vuosittain tekevien suomalaisten osuus pienenee.

”Kun vielä vuonna 2012 lähes kaikki suomalaiset tekivät kotimaan vapaa-ajanmatkoja, viime vuonna osuus oli enää hieman yli 80 prosenttia”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Marianne Laalo kertoo uutisessa.

Lue uutinen matkailuvuodesta 2025

Artikkeli | Iäkkäimmillä naisilla yksinasumiseen liittyy suurempi köyhyysriski

Yksinasuminen on yleistynyt selvästi kymmenessä vuodessa – etenkin nuorilla aikuisilla. Nyt jo joka neljäs suomalainen asuu yksin. Miesten yksinasuminen on naisia yleisempää aina 56-vuotiaaksi, minkä jälkeen yksinasuvien naisten osuus kasvaa suuremmaksi kuin miehillä. 

Yksinasuvien osuus vähintään 75-vuotiaista on hieman pienentynyt. Vuonna 2024 iäkkäistä 43 prosenttia asui yksin. Eniten iäkkäitä yksiasuvia oli Päijät-Hämeessä, 46 %, ja vähiten Keski-Pohjanmaalla, 37 %.

Kunnista Tervolassa ja Tervossa iäkkäistä useampi kuin joka toinen asuu yksin.

Iäkkäimmillä naisilla on yksinasumisen yleisyyden vuoksi keskimääräistä suurempi köyhyys- ja syrjäytymisriski. Riski koskettaa erityisesti 85-vuotiaita tai sitä vanhempia naisia, kirjoittavat Marjut Pietiläinen, Minna Wallenius ja Joonas Toivola Tieto&trendit-artikkelissaan.

Lue yksinasumisen vaihtelusta elämänkaarella

Tilastonosto | Perinnöt tuppaavat olemaan pieniä, mutta miten jatkossa?

Perintövero – tai ajatus sen poistamisesta – nousee säännöllisesti keskusteluihin eduskunnassa, ja niin tänäkin keväänä. Kyse ei ole aivan pienestä asiasta, sillä viime vuosina perintö- ja lahjaveroja on Verohallinnon mukaan kilahtanut valtion kirstuun yli miljardi euroa vuosittain.

Toisin kuin tuosta luvusta kenties voisi päätellä, suuri osa suomalaisista perinnöistä jää niin pieniksi, ettei niistä peritä veroa lainkaan. Kokeellisen perinnöt ja lahjat -tilastomme mukaan perinnönsaajista vain 42,6 % sai maksettavaksi perintöveroja vuonna 2022. Muiden perinnöt jäivät siis 20 000 euron verottoman rajan alle – tänä vuonna tuo raja nousee 30 000 euroon.

Mutta ovatko perinnöt tyypillisesti pieniä tulevaisuudessakin?

Kotitalouksien varallisuus -tilasto kertoo, että varallisuuden mediaani on viime vuosina kohonnut nopeimmin vanhimmassa, 75 täyttäneiden ikäryhmässä. Heidän lapsensa taas ovat väestötilastojen perusteella vanhempiansa pienempi ikäluokka, mikä voi ennakoida, että kutakin perintöä jakaa tulevaisuudessa aiempaa pienempi joukko.

Viime vuosina eniten perintöjä ovat saaneet ikäryhmät 45–64, ja näissä ikäryhmissä saatujen perintöjen mediaani on myös muita ryhmiä korkeampi.

Uutinen | Lähestymiskieltojen määrä jyrkässä kasvussa

Lähestymiskieltojen määrässä nähtiin merkittävää kasvua jo toista vuotta peräkkäin. Kieltoja määrättiin viime vuonna peräti 15 % enemmän kuin vuonna 2024. Yli 90 % kieltoon määrätyistä oli miehiä.

Lähestymiskiellolla suojattiin yli 2 100 henkilöä. Määrä kasvoi yli 300:lla edeltävästä vuodesta. Suojatuista reilut 70 % oli naisia.

Lähestymiskiellon taustalla on usein joko nykyinen tai päättynyt parisuhde. Vuonna 2025 nykyisten tai entisten parisuhdekumppanien välisiä lähestymiskieltoja määrättiin 640, mikä on 5 % edellisvuotta enemmän. 

Lue kasvun syistä

Viikon luku

3,7

Mielitkö maalata pääsiäismunia tai pyöräyttää pashan?

Kananmunien hinta kipusi helmikuussa 3,7 % viime vuoden vastaavasta ajasta, ja tammikuustakin nousua tuli 2,6 %.

Kehitys on silti varsin maltillista verrattuna vuoteen 2022, jolloin munien hinta pomppasi peräti 25 % vuodessa.

Lähde: Tilastokeskus, kuluttajahintaindeksi

Vertailu | Maakunnat vertailussa

Majoitus- ja ravitsemistoiminnan yritysten* liikevaihdon muutos 2018–2024, %
*Yrityksen kotikunta kyseisessä maakunnassa

Lappi 80,1
Etelä-Pohjanmaa 49,4
Pohjois-Karjala 46,7
Ahvenanmaa 45,9
Kainuu 42,9

Koko maa 25,7

Uusimaa 20,3
Keski-Pohjanmaa 16,7
Kymenlaakso 16,0
Varsinais-Suomi 14,5
Pohjois-Pohjanmaa 11,9
Satakunta 6,3

Lappi porskuttaa omassa sarjassaan majoitustoiminnan liikevaihdon kasvussa ja toiminnan kannattavuudessa.

Lapin maakunnassa majoitusalan yritysten liikevaihto on kasvanut vuodesta 2018 vuoteen 2024 selkeästi eniten, peräti 80,1 %. Sen sijaan selvästi vähiten kasvua nähtiin Satakunnassa, 6,3 %.

Vastaavasti toimialan liiketulosprosentti oli Lapissa ainoana maakuntana yli 10 % vuonna 2024. Seuraavana oli Satakunta, 5,3 %, vaikka liikevaihdon kasvu jäikin Satakunnassa tarkastelujaksolla 2018–2024 pienimmäksi.

Lähde: Tilastokeskus, toimialoittainen yritystietopalvelu

Poimintoja tulevista julkistuksista

31.3. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi 2026, maaliskuu, ennakko
31.3. Kansantalouden rahoitustilinpito 2025, 4. vuosineljännes
31.3. Majoitustilasto 2026, helmikuu, ennakko
1.4. Väestörakenne 2025
2.4. Työvoimatutkimus 2016-2025, erilaiset työsuhteet
9.4. Rakentamisen liikevaihtokuvaaja 2026, helmikuu
10.4. Teollisuuden uudet tilaukset 2026, helmikuu

Julkaisemme tiedot klo 8.00, ellei toisin ilmoiteta.

Katso kaikki julkistukset julkistamiskalenterista.

Tilastokeskus

Opastinsilta 12, 00520 Helsinki

Tietopalvelu: info@stat.fi, p. 029 551 2220

Tietosuojaseloste