Jos viesti ei näy oikein, avaa viesti selaimessa

Uutiskirje 8/2026, 24.4.

Toimittajalta |

Esikoinen on avain

– kolme havaintoa syntyvyydestä

Miksi vauvoja ei synny entiseen malliin? Poimin muutaman maistiaisen tuoreesta podcastistamme.

Ensinnäkin: Suomi ei paini pulman kanssa yksin. Syntyvyyden lasku on monisyinen ja muun muassa teknologiseen murrokseen liittyvä globaali ilmiö.

Toiseksi: Muutoksen tahti on ollut meillä nopea. Syntyvyys on yhä historiallisen alhaisella tasolla, vaikka lasku näyttää pysähtyneen. Tammikuussa syntyneistä kaksi kolmesta oli ennakkotietojen mukaan esikoisia.

Se on merkittävää, sillä syntyvyyden lasku on ennen kaikkea johtunut siitä, että esikoisia syntyy vähemmän.

Kolmanneksi: Ilmiö ulottuu myös maahanmuuttajiin. ”Vieraskielisten syntyvyys on alittanut ruotsinkielisten syntyvyyden", kertoo Tilastokeskuksen asiantuntija Markus Rapo podcastissa.

Olemme luoneet yhteiskunnan, joka palkitsee myöhäisestä vanhemmuudesta. Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch kysyykin podcastissa: ”Missä ovat Suomen perhepoliittiset avaukset?"

Esikoisen saaminen alle 30-vuotiaana ja silti hyvä elämä: voisiko se olla yhteiskunnan tavoite?

Podcast | Miksi lapsia ei synny? Vauvapula haastaa yhteiskunnan

Suomen syntyvyys laahaa historiallisen matalalla tasolla. Miksi käännettä parempaan ei ole vieläkään nähty? Tiedon tulevaisuus -podcastissa pureudutaan tällä kertaa väestökehityksen suureen kysymykseen: vauvapulaan ja siitä yhteiskunnalle aiheutuviin seurauksiin.

Keskustelemassa ovat Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch ja Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo. Keskustelua luotsaa Tilastokeskuksen pääjohtaja Markus Sovala.

Kuuntele podcast

Uutinen | Kotimaisia kieliä puhuvien määrä painui alle viiden miljoonan

Suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä Suomessa on laskenut ennakkotietojen mukaan alle viiden miljoonan rajan. Maaliskuun 2026 lopussa kotimaisia kieliä puhui 4 999 717 henkilöä eli 88 % koko väestöstä.

Alkuvuoden aikana kotimaisia kieliä puhuvien määrä supistui 6 772 henkilöllä. Viiden miljoonan rajapyykki ylitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1992, ja enimmillään kotimaisten kielten puhujia oli vuonna 2013, jolloin heidän määränsä oli noussut 5 162 202 henkilöön.

”Suomen, ruotsin ja saamen puhujien määrä lähti laskuun vuonna 2014. Syynä tähän on ikärakenne ja syntyvyyden lasku. Kotimaisia kieliä puhuvia kuolee vuosittain enemmän kuin syntyy”, toteaa yliaktuaari Markus Rapo.

Lue lisää väestötiedoista

Uutinen | Henkirikoksia alkuvuonna aiempaa enemmän – myös yrityksissä synkkä käänne

Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä tilastoitiin kaikkiaan 23 henkirikosta, mikä on neljä enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

”Kahden edellisen vuosineljänneksen aikana henkirikoksia on tullut tietoon kaikkiaan 47. Taso on korkea, jos sitä vertaa esimerkiksi vuoteen 2023, jolloin koko vuonna tehtiin 57 henkirikosta”, yliaktuaari Kimmo Haapakangas sanoo.

Tapon, murhan tai surman yrityksiä tuli alkuvuonna tietoon kaikkiaan 122.

”Tämä on suurin luku koko tilaston historiassa. Vuodentakaiseen verrattuna henkirikoksen yritysten määrä kasvoi peräti kolmanneksella.”

Lue lisää tuoreista rikosluvuista

Tilastolive

“Toivoa sopii, että huippu työttömyydessä on nähty”

Työttömyysasteen nousu näyttää viime kuukausina seisahtuneen. Silti on vasta hataralla pohjalla toivoa, että huippu on nähty, arvioi yliaktuaari Pertti Taskinen Tilastokeskuksen Tilastolive-lähetyksessä.

Taskisen mukaan teollisuudessa oli alkuvuonna selvästi vähemmän työllisiä kuin vuosi sitten, mikä kertoo vaikeasta suhdanteesta. Myös ohjelmistoalan työllisyys on laskenut – mutta siirtyykö se vain toisaalle?

Katso Tilastolive

Blogi | Kansalaisuus ja kieli antavat eri kuvan ulkomaalaisten työllisyydestä

Ulkomaalaisten työllisyysaste voi poiketa kansalaisuuden ja kielen mukaan toisistaan useilla prosenttiyksiköillä: työllisyysaste on matalin kansalaisuuden mukaan tarkasteltuna ja korkein kielen mukaan.

Ulkomaalaisten työllisyyttä voidaan tarkastella useiden käsitteiden avulla. ”Tilastojen käyttäminen edellyttää peruskäsitteiden ymmärtämistä”, muistuttaa Tarja Baumgartner Tieto&trendit-blogissaan, jossa hän vertailee työllisyysastetta eri käsitteiden mukaan.

”Vertailussa kannattaa mieluiten käyttää yhtä määritelmää ja ikäryhmää”, vinkkaa Baumgartner.

Lue tarkemmin blogista

Blogi | Kirjasto lähellä, museot ympäri maata

Maassamme on kaikkiaan 736 yleistä kirjastoa, joista suurin osa sijaitsee hyvin lähellä suurten tai muutoin tiiviisti asuttujen kuntien väestöä. Puolet suomalaisista asuu tietä pitkin mitattuna puolentoista kilometrin päässä kirjastosta ja kolme neljästä kolmen kilometrin säteellä.

Museoita löytyy eri puolilta maata, ja 71 %:lla väestöstä on ainakin yksi museo 10 kilometrin säteellä. Teatterit sen sijaan keskittyvät kaupunkeihin. Reilusti yli 200 kunnassa ei asuta edes 20 kilometrin päässä lähimmästä teatterista.

"Kulttuuri on tulikuuma peruna näinä tiukkoina aikoina, mutta tilastojen mukaan kulttuuriantia löytyy läheltäsi todennäköisesti helposti", kirjoittaa Pasi Piela Tieto&trendit-blogissaan.

Katso kirjastojen sijainnit blogista

Tilastonosto | Suomen tuonti nojaa komponentteihin ja raaka-aineisiin – Kiina-riippuvuus lisää haavoittuvuutta

Suomen tavaratuonti poikkeaa muista Pohjoismaista vahvalla välituoteriippuvuudellaan. Vuonna 2024 raaka-aineet, komponentit ja puolivalmisteet muodostivat lähes 57 % Suomen koko tavaratuonnista. Tämä oli selvästi enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Valtaosa välituotteista tulee Euroopasta, erityisesti muista Pohjoismaista. Kiinan ja Yhdysvaltojen osuudet jäävät selvästi alle kymmenykseen.

Kuva kuitenkin muuttuu, kun tarkastellaan tuonnin haavoittuvuutta. Kaupan häiriöille alttiista välituotteista lähes 40 % tulee Kiinasta. Haavoittuvuudet keskittyvät lisäksi vahvasti yksittäisiin tuoteryhmiin, joista selvästi merkittävin on litiumioniakkujen tuonti. Valtaosa akuistakin tuodaan Kiinasta.

Yhdysvalloista tuodaan vajaa neljännes haavoittuvista välituotteista, pääasiassa kemianteollisuuden tuotteita. Kaikkiaan Suomen välituotetuonnista noin 8 % luokitellaan haavoittuvaksi.

Myös kriittisten raaka-aineiden merkitys on Suomessa muuta Pohjolaa suurempi. Niiden osuus välituotetuonnista on yli 12 %, enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Suomelle tärkeimpiä kriittisiä raaka-aineita ovat kupari ja nikkeli. Suurin osa kriittisistä raaka-aineista tuodaan Euroopan ulkopuolelta, mutta useista eri maista, mikä hajauttaa riskejä.

Tutustu tuoreeseen pohjoismaiseen vertailuun

Viikon video

Joka kymmenes jätti ammattikoulun kesken

Koulutuksen keskeyttäminen väheni hiukan lukuvuonna 2023–2024. Yleisintä keskeyttäminen oli yhä ammatillisessa koulutuksessa ja harvinaisinta lukioissa. Miehillä koulu jää kesken selvästi useammin kuin naisilla. Tsekkaa tuoreet faktat videolta.

Katso video Youtubessa

Tutki tietokantaa

Viikon luku

91

Mökkikausi alkaa!

Vapaa-ajan asunnolle on matkaa keskimäärin 91 km ja aikaa perillepääsyyn kuluu noin tunti ja 18 minuuttia. Kaukaiset korpimökit nostavat keskiarvoa, sillä mediaani on 45 kilometriä. Suurin osa mökeistä on siis lyhyemmän etäisyyden päässä.

Useimmilla mökkikausi alkaa siitä, kun autoon vaihdetaan kesärenkaat. Nimittäin vain 26 % Suomen puolesta miljoonasta mökistä sopii ympärivuotiseen käyttöön. Viihtyvyyteen on panostettu, sillä mökkien kunto on keskimäärin hyvä.

Mökkirikkain kunta on Kuopio 10 261:lla kesämökillään, ja vähiten mökkejä on Kauniaisissa, 2.

Lähde: Mökkibarometri 2025
Tilastokeskus: Rakennuskanta ja uudistuotanto

Vertailu | Kunnat vertailussa

Ulkomaalaisten työllisyysaste 12/2025*, %

*ennakkotieto

Kolari 80,4
Isojoki 80,0
Brändö 79,2
Föglö 76,0
Pelkosenniemi 75,0

Koko maa 47,6

Taipalsaari 27,6
Äänekoski 25,2
Multia 25,0
Pyhäjoki 22,4
Kinnula 20,0

Joulukuun 2025 ennakkotietojen mukaan Kolari oli ulkomaalaisten työllisyydessä kuntavertailun ykkönen. Ulkomaalaisten työllisyysaste oli Kolarissa 80,4 %, mikä on muutaman %-yksikön korkeampi kuin Suomen kansalaisilla (77,2 %). Ylläksen kausiluontoisessa matkailussa työskentelee paljon ulkomaalaisia työntekijöitä.

Aivan Kolarin tuntumassa toisella sijalla on Etelä-Pohjanmaan Isojoki, missä ulkomaalaisten työllisyysaste oli jopa 6 %-yksikköä korkeampi kuin Suomen kansalaisilla (74,3 %). Vertailussa viiden kärkeen mahtuvat myös Ahvenanmaalla sijaitsevat Brändö ja Föglö sekä Itä-Lapin Pelkosenniemi.

Lähde: Kuntien ennakkotiedot -tietokanta, Työllisyys- ja työttömyysaste sukupuolen, iän ja kansalaisuuden mukaan.

Tutustu kuntien ennakkotietoihin

Poimintoja tulevista julkistuksista

27.4. Kuluttajien luottamus 2026, huhtikuu
28.4. Asuntojen vuokrat 2026, 1. vuosineljännes
28.4. Yritystukitilasto 2025, katsaus
29.4. Majoitustilasto 2026, maaliskuu, ennakko
30.4. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi 2026, huhtikuu, ennakko
5.5. Osakeasuntojen hinnat 2025
7.5. Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 2026, huhtikuu
8.5. Teollisuuden uudet tilaukset 2026, maaliskuu

Julkaisemme tiedot klo 8.00, ellei toisin ilmoiteta.

Katso kaikki julkistukset julkistamiskalenterista.

Tilastokeskus

Opastinsilta 12, 00520 Helsinki

Tietopalvelu: info@stat.fi, p. 029 551 2220

Tietosuojaseloste