Suomen taloudessa nähtiin viime vuonna kasvulukuja, mutta pidemmän perspektiivin tarkastelu osoittaa, ettei kovin riehakkaisiin talousjuhliin ole vieläkään aihetta.
Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi vuonna 2025 maltilliset 0,2 % edellisvuodesta.
”Vaikka bruttokansantuotteen volyymi kasvoikin hieman, asukaskohtainen BKT laski edelleen, ja se on hintakorjattuna yhä vuoden 2008 tason alapuolella. Positiivista luvuissa on, että vaihtotase kääntyi ylijäämäiseksi. Myös teollisuuden tuotanto on selvästi kasvanut vuoden 2024 alkupuoliskon jälkeen”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Tapio Kuusisto kertoo.
Julkisyhteisöjen rahoitusasema parani viime vuonna selvästi: nettoluotonotto oli nyt 9,6 miljardia euroa eli 2,4 miljardia euroa vähemmän kuin vuonna 2024.
”Valtionhallinnon alijäämä kasvoi, mutta paikallishallinnon alijäämä pieneni lähes kaksi miljardia euroa. Tätä selitti muun muassa hyvinvointialueiden rahoituksen jälkikäteistarkistus, joka kasvatti valtion tulonsiirtoja paikallishallinnolle.”
Ennakkotietojen perusteella vaihtotaseen ylijäämä oli viime vuonna 3,5 miljardia euroa. Ennen vuotta 2025 vaihtotase oli edellisen kerran ylijäämäinen vuonna 2021. Vaihtotaseen reipasta parannusta selittää muun muassa tavaroiden ja palveluiden taseen kohentuminen sekä ulkomaille maksettujen omaisuustulojen lasku.
”Ylijäämäisestä vaihtotaseesta huolimatta jatko näyttää kuitenkin epävarmalta. Pitkittyessään Lähi-Idän kriisi voi heilauttaa vaihtotasetta rajustikin”, Kuusisto toteaa.
Yleinen epävarmuus heijastui kotitalouksien säästämisasteeseen, joka nousi viime vuonna 4,1 prosenttiin.
”Myös kotitalouksien velkaantumisasteen lasku jatkui vuonna 2025. Velkaantumisasteen laskussa on kuitenkin tasaantumisen merkkejä”, Kuusisto sanoo.
