Jos viesti ei näy oikein, avaa viesti selaimessa

Tekoäly on tavalla tai toisella sujahtanut arkeemme ehkä nopeammin kuin edes huomasimme.

Suomessa kaikista kuluttajista jo lähes puolet käyttää tekoälyä omien asioidensa hoidossa, kertoo helmikuussa tehty kysely. EU-vertailussa pärjäämme käytön yleisyydessä hieman keskimääräistä paremmin.

Työssään tekoälyä hyödyntävistä neljä viidestä kokee töiden nopeutuvan ja lähes yhtä suuri osa arvioi laadunkin parantuvan. Kannattaa tutustua kuluttajien luottamus -tilaston lisäosan tuloksiin Pertti Kangassalon Tieto&trendit-artikkelissa.

Tekoälyyn liittyy työelämän hyötyjen lisäksi isompia kysymyksiä eettisyydestä, ekologisuudesta, tekoälyjättien vallasta. Parhaillaan puntaroidaan niin datakeskusten plussia ja miinuksia kuin tekoälyn kuormitusta aivoille.

Viekö tekoäly lopulta työpaikkasi? Kyselyssä huolta kokee joka viides, suurta uhkaa vain 2 prosenttia. Kasvaako huoli, kun tekoäly kehittyy vauhdilla?

P.S. Tiedätkö Suomesta pois muuttavien viisi suosituinta kohdemaata? Katso faktat viikon videolta.

Artikkeli | Miksi Tilastokeskus päätyi luokittelemaan asuntorakentamisen korkotukilainat osaksi julkista velkaa?

Niin sanottujen ARA-lainojen luokittelupäätös on herättänyt paljon kysymyksiä. Kesäkuussa 2022 Tilastokeskus muutti näiden lainojen tilastollista luokittelua, ja asuntojen omistajien korkotukilainat siirtyivät osaksi julkista velkaa. Tämän myötä Suomen julkinen velka kasvoi tilastoissa noin 15 miljardia.

Tilastokeskuksen tieto- ja tilastopalveluista vastaava ylijohtaja Mari Ylä-Jarkko kertoo Tieto&trendit-artikkelissaan, mistä on tarkemmin kyse ja miksi päätös tehtiin.

Kokosimme myös yhteen vastaukset luokitusmuutoksesta esitettyihin kysymyksiin. Löydät linkin koosteeseen artikkelista.

Uutinen | Kasvihuonekaasupäästöt vähenivät entisestään vuonna 2025

Suomen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ilman LULUCF-sektoria olivat viime vuonna 7 % pienemmät kuin vuonna 2024, kertoo tänään julkaistu pikaennakko.

Päästöjen väheneminen selittyy miltei kokonaan energiasektorin päästöjen laskulla: sektorin kasvihuonekaasupäästöt pienenivät 2,6 miljoonaa CO2-ekvivalenttitonnia edeltävään vuoteen verrattuna.  

Laskua selittää fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön vähentyminen. "Erityisesti kivihiilen poltto väheni edeltävästä vuodesta", Tilastokeskuksen yliaktuaari Päivi Lindh kertoo.

Maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous -sektori (LULUCF) oli yhä merkittävä päästölähde myös vuonna 2025. 

Suomen kasvihuonekaasupäästöt ilman LULUCF-sektoria ovat vähentyneet 49 % vertailuvuodesta 1990 ja 57 % vuodesta 2003, jolloin päästöt olivat korkeimmillaan vuosien 1990–2025 aikana.

Uutinen | Yliopistotutkintoja ennätysmäärä

Suomessa on pakerrettu kokoon yliopistotutkintoja aina 1640-luvulta lähtien – tuolloin perustettiin nykyinen Helsingin yliopisto Turussa nimellä Regia Academia Aboensis. Nyt tilastot kertovat, että viime vuonna tutkintoja valmistui eniten tuon lähes 400 vuoden historian aikana.

”Suoritettujen tutkintojen määrä oli ennätyssuuri. Määrä on myös kasvanut viimeiset neljä vuotta”, vahvistaa Tilastokeskuksen yliaktuaari Anna Loukkola uutisessamme.

Kasvu oli sitä vauhdikkaampaa, mitä ylemmistä tutkinnoista oli kyse. Alempia korkeakoulututkintoja suoritettiin viime vuonna 5 % edellisvuotta enemmän, mutta ylempiä korkeakoulututkintoja jopa 10 % ja tohtorin tutkintoja 14 % enemmän.

Tilastonosto | Alle 18-vuotiaiden määrä putosi alle miljoonan

Suomen väestön ikärakenteessa nähtiin huhtikuussa historiallinen muutos, kun alaikäisten määrä tippui ensimmäistä kertaa alle miljoonan itsenäisyyden aikana. Huhtikuun lopussa alle 18-vuotiaita oli 999 232.

Vielä vuosikymmeniä sitten alaikäiset olivat paljon näkyvämpi osa suomalaista yhteiskuntaa. Lasten ja nuorten osuus väestöstä on pienentynyt pitkään. Muutos kertoo väestörakenteessa pitkällä aikavälillä tapahtuneesta merkittävästä kehityksestä kohti ikääntyneempää Suomea.

"Alle 18-vuotiaiden määrä oli Suomessa suurimmillaan 1960-luvun alkuvuosina. Tuolloin Suomessa asui lähes 1,6 miljoonaa alaikäistä. Noin joka kolmas väestöön kuulunut henkilö oli alle 18-vuotias”, yliaktuaari Markus Rapo kertoo.

”Pitkällä aikavälillä alle 18-vuotiaiden määrän lasku on siis ollut huomattava. Vielä 80-luvun alussakin neljännes Suomen väestöstä oli 0–17-vuotiaita. Huhtikuun lopussa alaikäisiä oli enää vajaat 18 prosenttia väestöstä”, yliaktuaari Joonas Toivola sanoo.

Alle 18-vuotiaiden määrän vähenemisen taustalla on syntyvyyden lasku.

”Maahanmuutto on kasvattanut alle 18-vuotiaiden määrää, mutta se ei riitä paikkaamaan syntyvyyden laskusta aiheutuvaa vähenemistä”, Toivola toteaa.

Podcast | Työllisyys puhuttaa – Mitä muutoksia lukujen taakse kätkeytyy?

Miten maahanmuutto on muuttanut työmarkkinoita? Miten osa-aikatyön määrä on kehittynyt? Vastaako koulutus työelämän tarpeisiin? Tiedon tulevaisuus -podcastissa syvennytään työllisyys- ja työttömyyslukujen taustoihin.

Jakso keskittyy viime aikojen työllisyyskehitykseen, talouden matalasuhdanteeseen ja työmarkkinoiden murrokseen. Mukana keskustelemassa ovat työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen ja Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Taskinen. Podcastia juontaa tuttuun tapaan Tilastokeskuksen pääjohtaja Markus Sovala.

Ylioppilastutkinnon suorittaneiden suurimmat ja pienimmät osuudet (%) maakunnittain  2024

25.5. Tuottajahintaindeksit 2026, huhtikuu

26.5. Asuntokunnat ja asuinolot 2026, 1. vuosineljännes

27.5. Kuluttajien luottamus 2026, toukokuu

27.5. Työvoimatutkimus 2026, huhtikuu

28.5. Osakeasuntojen hinnat 2026, huhtikuu

28.5. Majoitustilasto 2026, huhtikuu, ennakko

29.5. Kansantalouden tilinpito 2026, 1. vuosineljännes

  2.6. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi 2026, toukokuu, ennakko

  4.6. Palkkasummakuvaajat 2026, huhtikuu

Julkaisemme tiedot klo 8.00, ellei toisin ilmoiteta.

Katso kaikki julkistukset julkistamiskalenterista.

Tilastokeskus

Opastinsilta 12, 00520 Helsinki

Tietopalvelu: info@stat.fi, p. 029 551 2220

Tietosuojaseloste