Jos viesti ei näy oikein, avaa viesti selaimessa

Tällä viikolla on saatu lukea hyviä uutisia paitsi työmarkkinoilta myös väestötilastoista, kun vastasyntyneiden poikien elinajanodote ylitti elokuussa ensi kertaa 80 vuoden rajan.

Elokuun ennakkotiedon mukaan sukupuolten välinen ero elinajanodotteessa on kaventunut alle viiteen vuoteen. Ero on pienin yli sataan vuoteen, kertoo uutisemme.

Suomessa ja Ruotsissa on maailman vanhin säännöllisesti laadittu väestötilasto – ensimmäiset ovat vuodelta 1749. Väkiluku-teemasivu kokoaa nyt kaikki väestötilastot yhteen paikkaan: kuukausittaiset väestön ennakkotiedot, vuosittaisen väestörakenteen ja tulevaisuuteen katsovan väestöennusteen.

Kurkista vaikkapa oman kuntasi väkiluvusta kertovaan käyrään tai syvenny väestöpyramidiin. Saatat sujahtaa myös historiallisiin tilastoihin tai väestöhistorian saloihin.

Pyrstötähden löytänyt Edmund Halley (1656–1742) tutki kuolleiden luetteloita Breslaussa (nyk. Wroclaw Puolassa). Hän laski ensimmäisten joukossa elinajanodotteen ja käytti apunaan ikäryhmittäisiä kuolevuuslukuja. 1600-luvun lopulla vastasyntyneen elinajanodotteeksi tuli vain 30 vuotta.

Halleyn ajoista elinajanodote on siis Suomessa lähes kolminkertaistunut – ja yhä kasvaa.

Uutinen | Energia kallistui vuoden toisella neljänneksellä – polttonesteiden hinnoissa tuntuvin nousu

Kevyt polttoöljy oli kesäkuussa yli 40 % kalliimpaa kuin vuosi sitten. Liikennepolttoaineista 95-oktaanisen bensiinin hinta nousi 20 % ja dieselin 32 %.

”Sekä polttoöljyn että liikennepolttoaineiden hinnat olivat kesäkuussa kuitenkin vielä kaukana vuonna 2022 mitatusta huipputasosta”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Juho Keva kertoo.

Polttonesteiden ohella myös sähkön ja kaukolämmön hinnat nousivat.

”Kaukolämpö kallistui nyt kuitenkin vain prosentin viimevuotisesta. Pidemmällä aikavälillä hinnassa nähdään kuitenkin selvää kasvua”, Keva kertoo.

Tilastonosto | Lukio-opintoja suoritetaan aiempaa pidempään 

Moni lukiolainen on viime ja tällä viikolla puurtanut syksyn ylioppilaskirjoituksissa, kenties unelmissaan tuleva korkeakoulupaikka.

Kun aiemmin jatko-opintoihin haettiin pääasiassa pääsykokeiden kautta, vuodesta 2018 alkaen ylioppilastutkinnon tulosten merkitys on kasvanut. Vaikka muutos ei vielä todista syy-seuraussuhdetta, Ylioppilastutkintolautakunnan mukaan kirjoitusten uusiminen arvosanojen parantamiseksi on tämän jälkeen lisääntynyt. Toki lisäystä voi selittää myös se, että samaisesta vuodesta 2018 lähtien uusimisten määrää ei ole enää rajoitettu.

Näkyvätkö nämä muutokset sitten myös siinä, kuinka pitkään lukio-opinnot kestävät?

Vastausta voi hakea esimerkiksi opintojen kulku -tilastostamme, ja sen perusteella opinnot ovat tosiaan pidentyneet. Kun vuonna 2014 lukiolaisista 11,0 % opiskeli edelleen lukiossa 3,5 vuotta tutkinnon aloittamisen jälkeen, vuonna 2024 osuus oli noussut jo 14,6 %:iin. Suurin vuosimuutos, 2,3 prosenttiyksikön nousu, nähtiin vuonna 2019.

Jos taas asiaa mitataan niiden lukiolaisten osuudella, jotka jatkoivat tutkintoaan vielä 5,5 vuotta aloittamisen jälkeen, muutosta ei näy: osuus on pysynyt yhden prosentin tuntumassa.

Uutinen | Pojat kirivät elinajanodotteessa – 80 vuoden rajapyykki rikki

Vastasyntyneiden poikien elinajanodote nousi elokuussa 80 vuoteen.

”Poikien elinajanodote on noussut koronapandemian aiheuttaman notkahduksen jälkeen ripeästi”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo kertoo.

Samalla tyttöjen ja poikien välinen ero elinajanodotteessa on kaventunut alle viiteen vuoteen.

”Viimeksi ero tyttöjen ja poikien elinajanodotteessa oli näin pieni yli 100 vuotta sitten. Suurimmillaan ero elinajanodotteissa oli 1970-luvun lopussa, jolloin se oli yhdeksän vuotta”, Rapo sanoo.

Kirittävää riittää yhä, sillä suomalaispoikien elinajanodote on edelleen Pohjoismaiden lyhyin. Suomalaistyttöjen elinajanodote – 84,7 vuotta – on puolestaan Pohjoismaiden toiseksi pisin.

Blogi | Pohjoismaat edelläkävijöitä tilastotuotannon uudistamisessa

Pohjoismaat ovat perinteisesti olleet rekisteripohjaisen tilastoinnin kärjessä, ja nyt maiden tilastovirastoissa rakennetaan tulevaisuuden datataloa rekisteritietoja yhdistämällä.

Pohjoismaisessa tilastokokouksessa esiteltiin joukko kehittämishankkeita, joilla pyritään nopeuttamaan ja monipuolistamaan tilastotuotantoa ja -tarjontaa sekä edistämään tilastotietojen tekoälyluettavuutta.

Suurin haaste liittyy koneoppimisen ja tekoälyn valjastamiseen osaksi virallista tilastotuotantoa.

”Tuotettujen tilastotietojen laatu ja tarkkuus riippuvat täysin lähdeaineistojen tasosta, joten luotettavien automaattisten tiedonkeruuratkaisujen kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää”, toteaa tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrén Tieto&trendit-blogissa.

Yrittäjien osuus työllisistä maakunnittain, 
suomalaistaustaiset ja ulkomaalaistaustaiset, % (2024)

Tiedote | Oma uutiskirje tietojemme rajapintakäyttäjille

Haluatko pysyä ajan tasalla rajapinnoissamme tapahtuvista muutoksista? Lokakuusta alkaen uusi uutiskirje kokoaa yhteen rajapintakäyttäjille tärkeät ajankohtaiset tiedot ja vastaa käyttäjiemme toiveisiin heille suunnatusta viestinnästä.

Kerromme uutiskirjeessä rajapinnoissamme tapahtuvista muutoksista, merkittävistä aineistomuutoksista ja mahdollisista huoltokatkoista. Jos käytät tietojamme rajapintojen kautta ja haluat ajankohtaiset tiedot suoraan sähköpostiisi, tilaa uusi kirje.

28.9. Kuluttajien luottamus 2026, syyskuu

29.9. Osakeasuntojen hinnat 2026, elokuu

30.9. Tuotannon suhdannekuvaaja 2026, elokuu

2.10. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi 2026, syyskuu, ennakko

5.10. Palkkasummakuvaajat 2026, elokuu

7.10. Opiskelijat ja tutkinnot 2025

8.10. Teollisuuden uudet tilaukset 2026, elokuu

9.10. Asuntokunnat ja asuinolot 2025, vuokra- ja omistusasuminen

Julkaisemme tiedot klo 8.00, ellei toisin ilmoiteta.

Katso kaikki julkistukset julkistamiskalenterista.

Kiitos kun luit, toivottavasti uutiskirje oli hyödyllinen!

Suosittele kirjettä työtoverille tai muulle tutulle, jolle uskot kirjeestä olevan hyötyä! Voit myös tilata itsellesi tuoreita tilastotietoja koskevia uutisviestejä. Saat uusimmat tiedot haluamastasi aiheista suoraan sähköpostiisi.

Tilastokeskus

Opastinsilta 12, 00520 Helsinki

Tietopalvelu: info@stat.fi, p. 029 551 2220

Tietosuojaseloste