Jos viesti ei näy oikein, avaa viesti selaimessa

Uutiskirje 9/2026, 8.5.

Toimittajalta | Mummo on kultaa – iäkkäämpi, mutta pidempään mukana

Sunnuntaina liput liehuvat ja kukkakimput ilahduttavat, kun lähes 1,6 miljoonaa äitiä juhlii äitienpäivää. Tutustu suomalaisista äideistä kertoviin tilastoihimme!

Juhlittavien joukossa on vuoden 2024 tilastojen mukaan noin 536 000 isoäitiä, jolla oli väestössä vähintään yksi alaikäinen lapsenlapsi. Vielä viisi vuotta aiemmin isoäitejä oli noin 693 000 – syntyvyyden lasku näkyy luvuissa. Osin määrään voi vaikuttaa myös se, ettei ulkomaalaistaustaisilla lapsilla välttämättä ole isovanhempia Suomen väestössä.

Isoäitiydestä päästään nauttimaan aiempaa iäkkäämpinä. Lapsenlapsen saadessaan isoäidit olivat vuonna 2024 keskimäärin 61‑vuotiaita. Isoäitien keski-ikä oli hieman alle 69 vuotta, kun se viisi vuotta aiemmin oli 67 vuotta.

Miltä kehitys näyttää lasten vinkkelistä? Eliniän pitenemisen myötä isoäidit ovat yhä todennäköisemmin osa lasten elämää. Vuonna 2024 alaikäisistä lapsista 78 prosentilla oli elossa oleva äidinäiti ja 74 prosentilla isänäiti. Lapsenlapset ovat isovanhemmilleen tärkeitä, vahvistaa Väestöliiton Perhebarometri.

Siispä itsetehdyt kortit mukaan ja mummojakin muistamaan. Iloista äitienpäivää!

Uutinen | Lähes 1,6 miljoonaa äitiä juhlatunnelmissa – mitä tilastot kertovat?

Sunnuntaina liput nostetaan salkoon äitienpäivän kunniaksi. Kokosimme tilastoja, jotka kertovat suomalaisäideistä.

Lähes 1,6 miljoonaa äitiä juhlii äitienpäivää. Kaikkiaan 64 prosentilla 15–90-vuotiaista naisista on lapsia. Yhdellä 15–90-vuotiaalla äidillä oli vuonna 2025 keskimäärin 2,24 lasta.

Suurin osa juhlijoista on kahden lapsen äitejä, heitä on lähes puolet kaikista äideistä. Yhden lapsen äitejä on noin neljännes ja kolmen lapsen äitejä viidennes. Joka kymmenennellä äidillä on neljä lasta tai enemmän.

Lapsiperheiden äitien työllisyysaste oli 81,8 prosenttia vuonna 2024. Työllisyysaste nousi eniten äideillä, joilla oli alle 3-vuotiaita lapsia. Heillä työllisyysaste oli 60,9 prosenttia vuonna 2021 ja 66,8 prosenttia vuonna 2024.

Tutustu äideistä kertovaan koosteeseen

Podcast | Työllisyys murroksessa – miksi työmarkkinat eivät vedä?

Suomen työttömyys kasvaa talouden takkuillessa – ja samalla työelämän rakenteet muuttuvat nopeammin kuin koskaan aiemmin. Mitä tilastot oikeastaan kertovat tästä kaikesta?

Tiedon tulevaisuus ‑podcastin tuoreessa jaksossa keskustellaan viime aikojen työllisyyskehityksestä, talouden matalasuhdanteesta ja työmarkkinoiden murroksesta

Jakson vieraina ovat työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen ja Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Taskinen. Podcastia juontaa Tilastokeskuksen pääjohtaja Markus Sovala.

Kuuntele podcast

Uutinen | Teollisuuden uusien tilauksien arvo kasvoi – erityisesti kemianteollisuus porskuttaa

Teollisuuden uusissa tilauksissa nähtiin maaliskuussa lupaavia lukuja. Uusien tilausten arvo oli 7,7 % vuodentakaista suurempi.

”Vuosimuutos palasi kasvu-uralle kahden laskukuukauden jälkeen. Maaliskuun kasvu nosti myös koko ensimmäisen vuosineljänneksen plussan puolelle”, yliaktuaari Petri Koivisto kertoo.

Vahvinta kasvu oli kemianteollisuudessa, jossa tilausten arvon vuosimuutos oli peräti 37,5 %.

Myös teollisuustuotanto ja teollisuuden liikevaihto kehittyivät maaliskuussa positiivisesti.

Lue teollisuuden tuoreista luvuista

Blogi | Väestöllinen keskipiste yhä Hämeenlinnassa – vaan entä ulkomaalaistaustaisilla?

Suomen väestöllinen keskipiste – se kohta, johon on pienin etäisyys koko väestön kotiovilta – jatkoi viime vuonna tuttua matkaansa etelälounaaseen. Siirtymää selittää muun muassa muuttoliike. Piste pysyi silti edelleen Hämeenlinnassa, lähellä entisen Hauhon kunnan rajaa.

Aluetiedon asiantuntijamme Pasi Piela laski perinteiseen blogiinsa ensimmäistä kertaa myös ulkomaalaistaustaisten väestöllisen keskipisteen. Osoittautui, että se sijaitsee aivan eri maakunnassa kuin koko väestön.

Entä miksi yli 80-vuotiaiden pisteen suunta ja vauhti poikkeavat muista eläkeikäisistä? Liittyvätkö asiaan alueelliset erot pitkäikäisyydessä?

Pisteiden sijainnit ja suunnat blogissa

Blogi | Kansantalouden neljännesvuosi- ja vuositilinpito saman katon alle

Toukokuun lopussa kansantalouden tilinpidon tilastojulkaisu uudistuu: neljännesvuositilinpidon ja vuositilinpidon tiedot kootaan saman tilaston alle. Muutos helpottaa bruttokansantuotetietojen löytämistä, kun suhdannetiedot, rakenteelliset tarkastelut ja pitkät aikasarjat löytyvät yhdestä paikasta.

”Vaikka taulukoiden sisältö ei muutu, käyttäjän näkökulmasta uudistus parantaa tiedon löydettävyyttä”, kirjoittaa Tapio Kuusisto Tieto&trendit-blogissaan.

Uudistunut kokonaisuus tarjoaakin bkt-lukuja aina talouden käännekohdista kansainvälisiin vertailuihin ja 1800‑luvulle ulottuviin historiallisiin aikasarjoihin.

Lue lisää bkt-esimerkeistä blogista

Tilastonosto | Kun kesärenkaat vaihdetaan alle, liikenteessä alkaa kolista

Vaikka ajokelit paranevat kesää kohti mentäessä, tieliikenteessä onnettomuuksien määrä tyypillisesti kasvaa kesärenkaiden ilmestyessä autojen alle. Tämä johtunee ennen kaikkea siitä, että kevään ja kesän kuukausina liikenne on vilkkaampaa, ja ajoneuvojen matkasuoritteet kasvavat talvikauteen verrattuna.

Kun vuosien 2003 ja 2025 välillä tapahtuneet henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet jaotellaan kuukausitasolle, nähdään, että kaikkein eniten onnettomuuksia on sattunut elokuussa, reilut 13 000. Tämä on kaksinkertaisesti verrattuna maaliskuuhun, jolloin onnettomuuksia on tilastoitu vähiten, noin 6 300.

Onnettomuuksien määrässä näkyy iso harppaus toukokuussa, ja tämän jälkeen määrä kasvaa joka kuukausi elokuuhun saakka, kunnes suunta kääntyy jälleen laskuun.

Myös onnettomuustyypit vaihtelevat vuodenaikojen mukaan. Talvikuukausina suojateiden jalankulkijaonnettomuudet sekä vastakkaisten ajosuuntien kohtaamisonnettomuudet ovat olleet suhteellisesti tarkastellen yleisempiä kuin kesällä. Kesän onnettomuuksissa ovat taas painottuneet risteävien ajosuuntien kolarit.

Myönteistä on, että kaikkina vuodenaikoina onnettomuuksia sattuu nykyään paljon vähemmän kuin 2000-luvun alussa. Siinä missä kesällä (kesä-elokuussa) 2003 henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia päätyi tilastoon yli 2 100, viime kesänä luku oli enää noin 850.

Onnettomuustietojen analysoinnissa on hyödynnetty tekoälyä.

Tiedote | Tilastokeskus ja Kansallisarkisto kehittävät yhden luukun mallia aineistojen toimittamiseen

Tilastokeskus ja Kansallisarkisto ovat joulukuusta lähtien edistäneet yhdessä Sitran rahoittamaa hanketta, jonka visiona on luoda yhden luukun malli helpottamaan viranomaisaineistojen toimittamista tilastointiin ja arkistointiin. Yhteisen vastaanottopalvelun kautta viranomaiset voivat siirtää kerralla aineistot sekä tilastointiin että arkistoitavaksi. 

Yhden luukun malli säästää aikaa ja resursseja ja vapauttaa niitä viranomaisen ydintehtäviin. Aineistojen koordinoitu ja sujuva siirtäminen palvelee  myös jatkokäyttäjiä. Suunnittelu- ja kokeiluvaiheen projekti on nyt loppusuoralla. Seuraavalle vaiheelle haetaan erillistä rahoitusta. 

Viikon video

Yhä harvempi kuuluu uskontokuntaan

Suomi maallistuu kovaa vauhtia. Uskontokuntaan kuulumattomien määrä on kaksinkertaistunut viimeisen viidentoista vuoden aikana.

Muutosta selittää erityisesti vieraskielisen väestön lisääntyminen, mutta myös kotimaisia kieliä puhuvista yhä pienempi osa kuuluu uskonnolliseen yhdyskuntaan. Katso tarkemmat luvut ja osuudet videolta!

Katso video Youtubessa

Tutki tietokantaa

Viikon luku

59

Vuonna 2025 virkamiehen vihkiminen voitti papillisen aamenen.

59 % eri sukupuolta olevista pareista valitsi siviilivihkimisen ja 41 % kirkollisen vihkimisen purjehtiessaan avioliiton satamaan.

Kaikkiaan näitä naimisiin navigoimisia oli 21 588, mikä on 593 edellisvuotta enemmän.

Lähde: Tilastokeskus,

siviilisäätyjen muutokset

Vertailu | Suomi vs. muut

Alaikäisten osuus EU-maissa rekisteröidyistä ensimmäisistä turvapaikkahakemuksista 2025, %

1. Itävalta 57,3
2. Saksa 44,9
3. Suomi 31,2
4. Romania 31,0
5. Belgia 30,3
13. Ruotsi 25,6

EU-27 23,7

14. Tanska 23,4
25. Tšekki 7,5
26. Slovenia 5,3
27. Italia 3,8

Vuonna 2025 EU-maista ensimmäistä kertaa turvapaikkaa hakeneista 158 400 oli alaikäisiä, mikä vastaa 23,7 % osuutta. Alle 18-vuotiaista 13,3 % tuli ilman huoltajaa.

Suomessa ensimmäisen turvapaikkahakemuksen jättäneistä alaikäisiä oli 610 ja heidän suhteellinen osuutensa (31,2 %) kolmanneksi suurin EU-maissa. Kärjessä oli Itävalta ja toisena

Saksa. Toisessa ääripäässä oli Italia.

EU-maista turvapaikkaa hakevien alaikäisten kolme yleisintä kansalaisuutta olivat afganistanilaiset (16,9 %), syyrialaiset (13,0 %) ja venezuelalaiset (10,7 %).

Vuonna 2025 Suomeen jätettyjen ensimmäisten turvapaikkahakemusten määrä (2 047) väheni 15 % edellisvuodesta.

Kuluva vuosi tuo muutoksia, kun EU:n uutta muuttoliike- ja turvapaikkasopimusta aletaan soveltamaan kesäkuussa.

Lähde: Eurostat

Poimintoja tulevista julkistuksista

12.5. Suomen kansalaisuuden saamiset 2025
13.5. Kuluttajahintaindeksi 2026, huhtikuu
13.5. Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa 2026, 1. vuosineljännes
18.5. Konkurssit ja yrityssaneeraukset 2026, huhtikuu, konkurssit
19.5. Osakeasuntojen hinnat 2026, maaliskuu
21.5. Väestön ennakkotilasto 2026, huhtikuu
21.5. Avoimet työpaikat 2026, 1. vuosineljännes
22.5. Muuttoliike 2025

Julkaisemme tiedot klo 8.00, ellei toisin ilmoiteta.

Katso kaikki julkistukset julkistamiskalenterista.

Tilastokeskus

Opastinsilta 12, 00520 Helsinki

Tietopalvelu: info@stat.fi, p. 029 551 2220

Tietosuojaseloste