Jos viesti ei näy oikein, avaa viesti selaimessa

Tällä viikolla julkaistut Pisa-tulokset loivat tummia pilviä osaamisen tulevaisuuden ylle. Nuorten pisteet heikkenivät etenkin lukutaidossa mutta myös matematiikassa – vähiten kuitenkin luonnontieteissä.

Silti Suomi pärjäsi OECD-maiden keskitasoa ja muita Pohjoismaita paremmin. Heikkeneminen on laajempi länsimaita koskeva kehityskulku, josta Viro muodostaa kiinnostavan poikkeuksen.

Uhkaako länsimaisten nuorten usko koulutukseen murentua?

Osa selityksestä löytyy ajastamme itsestään. Nuoria ei tule syyttää, sillä taustalla on kulttuurinen muutos: digiärsykkeet ja lukemisen väheneminen. Suunta on käännettävä keskittymällä perustaitoihin jo varhain.

Samaan aikaan toinen koulutuksen indikaattori kertoo, että korkeakoulutettujen osuus 25–34-vuotiaista on nousussa. Asiantuntijamme Mika Witting pureutuu artikkelissaan tuoreisiin lukuihin ja tilastoinnin haasteisiin.

Koulutustason nousu luo valonpilkahduksen – siitäkin huolimatta, että tavoitteesta ja verrokkimaista ollaan yhä kaukana.

P.S. Datakeskusbuumi puhuttaa, mutta mitä tekoäly voisi oppia Suomesta? Sitä pohtii ylijohtajamme Ville Vertanen blogissaan.

Uutinen | Teollisuuden tilauksissa huima harppaus heinäkuussa

Teollisuuden uusien tilausten arvo kasvoi heinäkuussa poikkeuksellisen voimakkaasti. Tilausten arvo oli peräti 67,9 % suurempi kuin vuotta aiemmin.

Kasvun taustalla olivat erityisesti metalliteollisuuden tilaukset, joiden arvo lähes kaksinkertaistui vuodentakaisesta. Nousua vauhdittivat etenkin telakkateollisuuden saamat suuret tilaukset.

”Myönteinen kehitys on jatkunut jo viisi kuukautta peräkkäin. Tammi–heinäkuussa tilauksia kertyi 15,8 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvua on vetänyt erityisesti metalliteollisuus, jossa uudet tilaukset kasvoivat alkuvuonna 23,1 prosenttia”, sanoo yliaktuaari Jussi Haavisto.

Artikkeli | Nuorten koulutusaste nousee – mutta kuinka nopeasti?

Huonot uutiset: Suomen asettama tavoite nostaa korkeakoulutettujen osuus 25–34-vuotiaista 50 %:iin vuoteen 2030 mennessä on yhä kaukana, sillä lukema oli 38,1 % vuonna 2025.

Hyvät uutiset: Osuus nousi viime vuonna nopeimmin tällä vuosikymmenellä, 0,8 prosenttiyksikköä. Lisäksi todellisuus lienee ainakin hieman tilastoja valoisampi, sillä maahan muuttaneiden ulkomailla suorittamista tutkinnoista ei ole kattavia tietoja, kirjoittaa Mika Witting Tieto&trendit-artikkelissaan.

Maahanmuutto on kuluvalla vuosikymmenellä kasvanut. Ulkomailla suoritettuja tutkintoja ei kerätä säännöllisesti eikä kattavasti tutkintorekisteriin. Siksi maahanmuuttaja näkyy suomalaisissa koulutustilastoissa usein perusasteen varassa olevana henkilönä.

Uutinen | Korjausrakentaminen vilkastui: Nopein kasvu vuosiin

Talonrakennusyritysten tekemän korjausrakentamisen arvo nousi vuoden toisella neljänneksellä 10,6 % vuodentakaisesta. Kasvuvauhti kohosi näin suurimmaksi sitten vuoden 2021 alun, kertoo korjausrakentamisen suhdannekuvaaja -tilasto.

”Korjausrakentamisen arvo on nyt pysynyt kasvussa vuoden, vaikkakin tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä nousu vuotta aiemmasta oli vain hienoiset 0,2 prosenttia”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Eetu Toivanen uutisessa.

Korjausrakentamisen arvon vuosimuutos kääntyi miinukselle vuonna 2023, ja se oli vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä jopa 15,5 %:n laskussa. Käänne takaisin kasvu-uralle nähtiin viime vuoden aikana.

Tilastonosto | Autojen sähköistyminen kiihtyy, vaikka hybridien kuolonkorina kuuluu jo

Liikenteen käyttövoimamurros etenee nyt vauhdilla. Elokuussa ensirekisteröitiin 3 427 täyssähköistä henkilöautoa – enemmän kuin muita käyttövoimia yhteensä. Vuotta aiempaan verrattuna täyssähköjen ensirekisteröinnit lisääntyivät jopa 77 %. Jos täyssähköautoihin ynnätään vielä pistokehybridit, nousee ladattavien autojen osuus jo 61 %:iin ensirekisteröinneistä.

Uusien ladattavien hybridien rekisteröinnit ovat silti rajussa laskussa. Tammi–elokuussa pistokehybrideitä ensirekisteröitiin kaikkiaan 6 087, mikä on 40 % vähemmän kuin vastaavaan aikaan vuosi sitten. Hybridit ovat päihittäneet täyssähköt ensirekisteröintitilastossa viimeksi lokakuussa 2022 – aikana, jolloin täyssähköautojen tuotantoketjut tukkeutuivat muun muassa globaalin puolijohdepulan takia.

Vuonna 2022 hybridien suosio oli kuitenkin jo hiipumassa. Huippuvuosi oli 2021, jolloin tilastoihin kirjattiin 20 144 ladattavaa bensa- tai dieselhybridiä. Nyt hybriditekniikka näyttää painuvan vähitellen marginaaliin – samalla tavalla kuin kaasu muutamia vuosia aiemmin. Kun vuonna 2019 uusia kaasuautoja rekisteröitiin vielä reilut 2 000, vuonna 2025 niitä päätyi rekisteriin enää yksi.

Pitääkö perinteinen bensa pintansa kuitenkin pitkien välimatkojen maakunnissa? Tilasto osoittaa yksiselitteisesti, että sähköistyminen etenee koko maassa, vaikka ei toki samaan tahtiin.

Esimerkiksi Kainuussa sähköautot ovat jo ohittaneet bensa-autot kuluvan vuoden ensirekisteröinneissä. Lapissa ollaan tasatilanteessa. Pohjois-Pohjanmaa kulkee puolestaan sähköistymisen etujoukoissa.

Sen sijaan esimerkiksi Etelä-Karjalasta tuntuu löytyvän vielä bensankatkun ystäviä. Bensiiniautojen osuus maakunnan ensirekisteröinneistä oli tammi-elokuussa reilut 48 % – sähköautojen jäädessä alle 37 %:iin.

Blogi | Työvoimatutkimuksen otoskoko pienenee, paperiposti vähenee

Suurin osa Tilastokeskuksen tilastoista tuotetaan viranomaisrekisterien tiedoista, mutta muun muassa työvoimatutkimuksen olennaisia tietoja on kysyttävä kansalaisilta. Vuoden 2027 alusta tavoitteena on pienentää otoskokoa niin, että haastattelutyöstä saadaan selkeitä säästöjä.

Samalla saatujen vastausten määrä täytyy säilyttää riittävänä keskeisten kuukausittaisten tunnuslukujen tuottamiseen luotettavasti, kirjoittaa johtava asiantuntija Anna Pärnänen Tieto&trendit-blogissaan.

Keskeisillä tarkoitetaan työllisyys- ja työttömyyslukuja, joita pitäisi pystyä julkaisemaan ainakin sukupuolen mukaan jaoteltuna. Vuosineljänneksittäin tietoa voitaisiin julkaista myös esimerkiksi alueittain.

Valtionhallintoon kohdistettuihin säästöihin vastataan myös vähentämällä paperipostia. Suomi.fi viestit -palvelu nousee ensisijaiseksi.

Fossiilisten polttoaineiden osuus sähköntuotannosta 

EU-maissa 2025, %

14.9. Kuluttajahintaindeksi 2026, elokuu

15.9. Konkurssit ja yrityssaneeraukset 2026, elokuu

17.9. Kotitalouksien varallisuus 2025, pörssiosakkeet, sijoitusrahastot ja talletukset

17.9. Suomalaisten matkailu 2026, heinäkuu

18.9. Ulkomaiset suorat sijoitukset 2025

18.9. Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema 2025, 2. vuosineljännes

18.9. Kansantalouden tilinpito 2026, 2. vuosineljännes, sektoritilit

22.9. Väestön ennakkotilasto 2026, elokuu

22.9. Työvoimatutkimus 2026, elokuu

24.9. Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2025

Julkaisemme tiedot klo 8.00, ellei toisin ilmoiteta.

Katso kaikki julkistukset julkistamiskalenterista.

Kiitos kun luit, toivottavasti uutiskirje oli hyödyllinen!

Suosittele kirjettä työtoverille tai muulle tutulle, jolle uskot kirjeestä olevan hyötyä! Voit myös tilata itsellesi tuoreita tilastotietoja koskevia uutisviestejä. Saat uusimmat tiedot haluamastasi aiheista suoraan sähköpostiisi.

Tilastokeskus

Opastinsilta 12, 00520 Helsinki

Tietopalvelu: info@stat.fi, p. 029 551 2220

Tietosuojaseloste