Samat faktat, eri päätelmät | Talous yhä kasvussa
 ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌  ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌  ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ 
 ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌  ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌  ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ 

Jos viesti ei näy oikein, avaa viesti selaimessa

Uutiskirje  16/2026, 28.8.

Tilastokeskuksen logo

Toimittajalta | Samat faktat, eri päätelmät 

Samat luvut voivat herättää hyvin erilaisia näkemyksiä. Yksi kaipaa maahanmuuton tilastoista tukea talouskasvuun, toinen näkee niissä uhkia, kolmas ratkaisun avaimet väestönkehitykseen.


Tilastojen tehtävä ei ole kertoa, mitä pitäisi ajatella. Niiden tehtävä on tarjota yhteinen tietopohja ajattelulle. Kun jaamme samat faktat ja peilaamme niitä aikamme ilmiöihin, voimme väitellä näkemyksistä ilman että kiistelemme todellisuudesta.


Tilastot auttavat näkemään, mistä oikeastaan olemme eri mieltä. Niiden avulla voimme myös korjata ajatusvinoutumiamme ja ymmärtää paremmin yhteiskunnallista muutosta.


Luotettaviin tilastoihin perustuva tilannekuva palvelee demokraattista keskustelua – ja johtaa lopulta parempiin päätöksiin.


P.S. BKT-lukujen tarkentuminen on jälleen herättänyt keskustelua. Kun lähdeaineistot täydentyvät, myös luvut tarkentuvat. Se on osa laadunvarmistusta, muistutti asiantuntijamme Tapio Kuusisto taannoisessa blogissaan.

 

Uutinen | Suomen talous jatkoi kasvuaan huhti–kesäkuussa

Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi toisella vuosineljänneksellä 0,4 % edellisestä neljänneksestä.  


"Vaikka BKT:n kasvu hidastui hiukan alkuvuodesta, tuotanto kasvoi silti selvästi. BKT:n kasvun takana on pääasiassa teollisuustuotannon vahva kehitys, joka alkoi jo vuoden 2025 lopulla", Tilastokeskuksen yliaktuaari Antti Kosunen sanoo. 


Rakentaminen sen sijaan notkahti kaksi peräkkäistä neljännestä jatkuneen kasvun jälkeen.  


Viennissä jatkui hyvä vire: volyymi kasvoi huhti–kesäkuussa 5,7 % edellisestä neljänneksestä.  


”Tavaraviennissä toiselle neljännekselle kirjattu merkittävä risteilyaluksen toimitus vahvisti vientiä”, Kosunen kertoo.

Lue lisää talouskehityksestä

 

Uutinen | Asuntojen reaalihinnat jo vuoden 2001 tasolla

Alamäki jatkui asuntomarkkinoilla myös heinäkuussa: vanhojen osakeasuntojen hinnat olivat koko maassa 3,4 % alempana kuin vuotta aiemmin. Edellisestä kuukaudesta ne laskivat 0,3 %. Asuntokauppoja myös tehtiin entistäkin vähemmän.


Hinnat ovat pääosin laskeneet jo vuodesta 2022. Tämä harvinaisen pitkään kestänyt pudotus näkyy myös siinä, että osakeasuntojen reaalihinnat – eli hinnat suhteessa yleiseen kuluttajahintaindeksiin – ovat laskeneet vuoden 2021 huipputasoltaan jo noin 28 %.


"Reaalihinnat olivat tämän vuoden toisella neljänneksellä alimmillaan sitten vuoden 2001", yliaktuaari Elina Peltoniemi toteaa uutisessa.

Lue kehityksestä eri kaupungeissa

 

Uutinen | Helsingin myymälöissä vilkas alkuvuosi: ennätysmäärä varkauksia

Poliisin tietoon tuli tammi–kesäkuussa ennätykselliset 39 800 myymälävarkautta. Niistä lähes kolmannes tehtiin Helsingin poliisilaitoksen alueella.


”Helsingin osuus kasvoi vuodentakaisesta noin kolmella prosenttiyksiköllä ja kahden vuoden takaisesta yli yhdeksällä prosenttiyksiköllä”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Kimmo Haapakangas kertoo.


Myös Länsi- ja Itä-Uudellamaalla sekä Itä-Suomessa on nähty alkuvuoden aikana tuntuvaa kasvua: myymälävarkauksien määrä on noussut näillä alueilla noin viidenneksen vuotta aiemmasta.


Ensimmäisellä vuosipuoliskolla myös pahoinpitelyrikoksia tuli tietoon ennätysmäärä.


”Perusmuotoisten pahoinpitelyjen määrä kasvoi 13 prosenttia ja törkeiden 12 prosenttia viimevuotisesta”, Haapakangas sanoo.

Lue lisää tuoreista rikosluvuista

 

Blogi | Hyvä tieto on syksyn kultaa

Huomenna Suomen luonnon päivänä voi lähteä vaikkapa sienimetsään. Ei kannata kuitenkaan poimia koriinsa jokaista metsästä löytämäänsä itiöemää.


Asiantuntijamme Kirsti Pohjanpää vertaa blogissaan sienestystä tilastotuotantoon: pelkkä tiedon määrä ei ratkaise, vaan sen laatu ja käyttökelpoisuus. 


Tarvitaan harkittuja valintoja, luotettavia tietolähteitä ja etenkin metatietoja eli tietoa siitä, mitä aineisto sisältää, miten se on muodostunut ja mihin sitä voidaan käyttää. Muutoin tietoaineistojen arviointi muistuttaa sienestystä ilman sienikirjaa.


Sienisaaliin arvo syntyy siitä, mitä sillä voidaan tehdä. Vastaavasti tietoaineiston merkitys syntyy laadusta, käytettävyydestä ja yhdistettävyydestä muihin tietoihin sekä hyvästä kuvauksesta.


”Kun tieto ja sen metatiedot kulkevat yhdessä, voidaan niistä tuottaa tehokkaasti tilastoja ja tutkimuksia, jotka auttavat ymmärtämään yhteiskuntaa ja tekemään parempia päätöksiä. Silloin koko yhteiskunta saa nauttia sadon parhaista antimista."

Lähde mukaan sienimetsään

 

Tilastonosto | Hyviä ja huonoja merkkejä budjettiriihen alla

Maan hallitus kokoontuu ensi viikolla budjettiriiheensä valmistelemaan vaalikauden viimeistä valtion budjettia. Millaisista lähtökohdista neuvotteluihin lähdetään? Niin hyviä kuin synkempiäkin uutisia voi löytää tilastoista.


Julkisen velan kasvu ei ainakaan kuluvan vuoden ensimmäiseen neljännekseen mennessä hidastunut, vaan etenkin valtion velka kasvoi yhä ja nousi yli 216 miljardin euron. Kaikkiaan julkisyhteisöjen sulautettu EDP-velka kohosi 255 miljardiin, eli 89,8 %:iin bruttokansantuotteesta. Toisen neljänneksen tiedot julkaisemme julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain -tilastossa 30.9.


Toisaalta bruttokansantuote on kansantalouden tilinpitomme mukaan kasvussa, ja etenkin kuluvan vuoden alussa aiempaa nopeammin. Myös teollisuustuotannon ja uusien tilausten sekä rakentamisen myynnin luvut ovat tänä vuonna olleet valoisia.


Työllisyysasteen trendi on silti alempi kuin hallituksen aloittaessa, ja työttömyysasteen korkeampi. Kummatkin ovat kevään ja kesän aikana pysyneet tasaisina.


Aiempina vuosikymmeninä teollisuuden ja rakentamisen noususuhdanne on usein ennakoinut myös työllisyyden kasvua – tulevat kuukaudet näyttävät, käykö niin myös tänä vuonna.


Nämä sekä useita muita talouden mittareita on koottu Tilastokeskuksen verkkosivuille Talouden tilannekuva -teemasivulle.

Tutki talouden tilannekuvaa

 

Viikon video

Ajeletko kansanautolla?

Corolla, Golf vai jokin muu? Onko sinun kotterosi tuiki tavallinen vai kenties harvinaisempi autoyksilö?


Suomessa on miljoonittain henkilöautoja, mutta mitkä ovat kaikkein yleisimmät merkit ja mallit? Joko sähköautot kolkuttelevat Top 5:n rajoja? Hyppää kyytiin ja sivisty!

Katso video Youtubessa
Tutki tietokantaa

 

 Viikon luku

 73,6


Jos lähijunassa on tuntunut hieman ruuhkaiselta, niin tunnetta tukee tuore rautatietilasto. Sen mukaan vuonna 2025 lähiliikenteessä tehtiin 73,6 miljoonaa matkaa. Kasvua vuodesta 2024 oli 6 % eli melkein 4,5 miljoonaa matkaa.


Myös pitkämatkalaisia oli aiempaa enemmän. Kaukoliikenteen matkoja kertyi 16,1 miljoonaa, joten kaikkiaan henkilöliikenteen matkojen määrä kasvoi jo lähes 90 miljoonaan.


Lähde: Tilastokeskus, rautatietilasto

 

Vertailu | Kunnat vertailussa

Omaisuusrikokset kunnittain 2025, Top 10

Omaisuusrikokset / 1 000 asukasta 



Vantaa     78,4

Helsinki    77,4

Kerava     66,7

Tampere  65,1

Turku       62,3

Kemi        61,9

Lahti        58,4

Kotka       56,4

Aura        54,9

Kouvola   52,7  

Aina sattuu ja tapahtuu – jossakin enemmän kuin muualla.


Poliisiin tietoon tulleissa omaisuusrikoksissa kuntien kärkikolmikko löytyy pääkaupunkiseudulta, kun rikosten määrä suhteutetaan kuntien väkilukuun. Suuret kaupungit Tampere ja Turku seuraavat kärjen tuntumassa.


Koko maan keskiarvo on 44,7 omaisuusrikosta tuhatta asukasta kohden. Listan toisessa päässä rauhallisinta on pienissä rannikkokunnissa.


Lähde: Tilastokeskus, Kaupunki- ja seutuindikaattorit

 

Poimintoja tulevista julkistuksista

31.8. Kaupan liikevaihtokuvaaja 2026, heinäkuu

  1.9. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi 2026, elokuu, ennakko

  4.9. Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 2026, elokuu

  4.9. Palkkasummakuvaajat 2026, heinäkuu

10.9. Teollisuuden uudet tilaukset 2026, heinäkuu

10.9. Rakentamisen liikevaihtokuvaaja 2026, heinäkuu

11.9. Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema 2026, heinäkuu

11.9. Julkisten menojen hintaindeksi 2026, 2. vuosineljännes

Julkaisemme tiedot klo 8.00, ellei toisin ilmoiteta.

Katso kaikki julkistukset julkistamiskalenterista.


Kiitos kun luit, toivottavasti uutiskirje oli hyödyllinen!


Suosittele kirjettä työtoverille tai muulle tutulle, jolle uskot kirjeestä olevan hyötyä! Voit myös tilata itsellesi tuoreita tilastotietoja koskevia uutisviestejä. Saat uusimmat tiedot haluamastasi aiheista suoraan sähköpostiisi.

Tilaa uutisviestejä tai uutiskirje
Tilastokeskuksen logo

Tilastokeskus

Opastinsilta 12, 00520 Helsinki

Tietopalvelu: info@stat.fi, p. 029 551 2220


Tietosuojaseloste