Jos viesti ei näy oikein, avaa viesti selaimessa

Rahamittareilla Suomella on mennyt heikosti kaikki nämä vuodet, jotka olemme liihotelleet onnellisuuslistan huipulla. On hyvä muistaa, että mittareista saa ulos sen, mitä sisään laittaa. Jos syötämme talouslukuja, keskitymme kasvun tarkkailuun.  

Kuten yliaktuaari Pertti Taskinen blogissaan muistuttaa, tapetilla olleet työttömyysluvut kertovat työmarkkinoista sen, mitä ne mittaavat – ei muuta. 

Maailman muuttuessa mittaritkin kehittyvät, myös kritiikkiä osakseen saanut bkt. Tämän viikon Tieto&trendit-artikkelissa kerroimme uudesta YK:n suosituksesta: kansantalouden tilinpito huomioi sen myötä laajemmin niin hyvinvoinnin kuin kestävän kehityksen teemoja. Uudistus on mittava; käyttöön se tuleekin EU-asetuksen kautta vasta vuonna 2030. 

Toivon tilastojen hengessä sopii jo toivoa, että maailman päättäjät näkevät muutoksen myötä paitsi laajemmalle myös eteenpäin.

Tilastonosto | Julkinen velka kasvoi ennätysvauhtia

Julkisyhteisöjen velan kasvu kiihtyi aiemmasta vuoden toisella neljänneksellä, ja se kasvoi euromääräisesti eniten ainakin koko 2000-luvulla. Selvästi tuntuvimmin kasvoi valtion velka.

Julkisyhteisöjen EDP-velka, eli nimellishintainen sulautettu bruttovelka, oli vuoden toisella neljänneksellä jo 245,9 miljardia euroa. Se kasvoi edellisestä neljänneksestä 12,6 miljardia euroa, kertovat julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain -tilaston tiedot.

”Ainoastaan koronakriisin alussa vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli lähes yhtä suurta”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Anna Mustonen. Tilaston tiedot ulottuvat vuoteen 2000.

Vuodentakaiseen verrattuna velka kasvoi 25,8 miljardin euron verran. Suhteessa bruttokansantuotteeseen julkisyhteisöjen velka oli nyt 88,3 %. Edellisen vuosineljänneksen lopussa lukema oli 83,6 % ja vuosi sitten se oli juuri ylittänyt 80 %:n rajan.

Tilastot tutuiksi | Se nyt vaan on tyhmää uskoo kaikkee

Peukku tai sydän reaktiona on sellaisenaan viaton ja harmitonkin, mutta ei aina. Voit reaktiollasi tulla kuitanneeksi sisällön luotettavaksi. Reaktiot ja jaot voimistavat perättömän huhun tai harhaanjohtavan tulkinnan leviämistä. Vahinkoa on vaikea korjata, koska oikaisut eivät koskaan saa samaa suosiota kuin alkuperäiset, valheelliset ja usein vieläpä viraaliksi ennättäneet postaukset. Ethän ole hyödyllinen idiootti?

 Valheellisen tiedon riski on yksi maailman suurimpia uhkia, kertoo Maailman talousfoorumin (WEF) riskiraportti vuodelta 2024. Tekoälystä on tullut vauhtisokeuden ilkikurinen kirittäjä. Paras tapa suojautua epäluotettavalta tiedolta on pitää oma osaaminen ajan tasalla.

Aivan keskeistä on kriittinen tiedonarviointi ja luotettavien tiedonlähteiden tuntemus. On myös tärkeää ymmärtää toimintansa mahdolliset seuraukset ja pyrkiä estämään paikkansapitämättömien tietojen leviäminen. Työelämässä huolimattomuus voi äkkiä johtaa vakaviin tietovuotoihin tai tietosuojarikkomuksiin ja yksityiselämässä peruuttamattomiin taloudellisiin menetyksiin.

Varoituksista huolimatta uskomme helposti liian hyvää ollakseen totta -tyyppisiin väitteisiin. Vaikuttamiskampanjat, joilla pyritään ohjaamaan mielipiteitä ja asenteita, ovat usein tehokkaita ja onnistuessaan aiheuttavat sekaannusta ja epätietoisuutta. 

Tekoälyä kannattaa myös kovistella - perättömyyksien hallusinointi on edelleen iso ongelma. Olkaamme siis valppaita, se nyt vaan on tyhmää uskoo kaikkea. 

Artikkeli | Sukupuolten palkkaerot kapenevat hitaasti

Naiset ovat Suomessa olleet jo pitkään korkeammin koulutettuja kuin miehet. Palkkatasa-arvoa tämä ei silti tunnu juuri edistäneen: palkkarakenne-tilaston tietojen perusteella korkeakoulututkinnon suorittaneilla sukupuolten väliset palkkaerot ovat jopa suuremmat kuin koko taloudessa kaikkiaan. Miehet siis hyötyvät koulutuksesta naisia enemmän.

”Poikkeuksen muodostavat tutkijakoulutusasteen suorittaneet”, kirjoittaa asiantuntijamme Hanna Jokimäki Tieto&trendit-artikkelissaan.

Kaikkiaan palkkaero on kaventunut 19,4 %:sta 16,5 %:iin ajanjaksolla 1995–2023. Samaa vauhtia voitaisiin kolmenkymmenen vuoden päästä olla 13 %:ssa – mikä ei ole edes vuoden 2023 EU:n keskiarvoa (12 %) pienempi lukema. Ongelma ei Jokimäen mukaan ole niinkään se, että naisille maksettaisiin samasta työstä selvästi pienempää palkkaa, vaan suuressa määrin se, että naisvaltaisilla aloilla palkkataso on pienempi kuin miesvaltaisilla aloilla.

Uutinen | Yhä useampi lapsi varhaiskasvatuksessa – ja paikkana lähes aina päiväkoti

Varhaiskasvatukseen osallistuneiden osuus 1–6-vuotiaista lapsista nousi jo 80 %:iin vuonna 2024. Esimerkiksi vuodesta 2021 kasvua on kertynyt 6 prosenttiyksikköä. Kaikkiaan varhaiskasvatukseen osallistui viime vuonna yhteensä 235 200 lasta, selviää varhaiskasvatus-tilaston tiedoista.

”Vielä 1980-luvun lopulla lapsia oli perhepäivähoidossa lähes yhtä paljon kuin päiväkodeissa”, asiantuntijamme Mika Tuononen toteaa uutisessa. Nyt määrä oli enää alle kymmenesosa vuoden 1989 ennätyslukemista.

Artikkeli | BKT:n laskenta uudistuu – mitä ja milloin on luvassa?

Uusi kansantalouden tilinpitoa koskeva suositus hyväksyttiin keväällä 2025 YK:n Tilastokomissiossa. Sisältöä hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen teemoihin laajentava uudistus tulee EU-asetuksen myötä käyttöön 2030.

”Laskentamallien pitäisi tavoittaa maiden rakenteellinen erilaisuus. Siksi tarvitaan vielä mittava määrä koelaskelmia, joita mekin Tilastokeskuksessa suunnittelemme tekevämme tulevan vuoden aikana”, kirjoittavat Elina Somervuori ja Mira Lehmuskoski Tieto&trendit-artikkelissaan

Toivon tilastot | Suomi on yhä palveluvaltaisempi talouden kehittyessä

1800-luvulla Suomi oli maatalousvaltainen maa. Vaikka sittemmin alkutuotantokin on kasvanut, suhteellisesti katsoen etenkin palvelut ovat ohittaneet sen arvonlisäyksessä, kun maamme talous on kehittynyt. Vuonna 2024 palveluiden osuus oli ennätyskorkea.

Tilastokeskus on kertonut Suomen tarinaa jo 160 vuoden ajan! Toivon tilastot -somesarjassa esittelemme sen kunniaksi myönteisiä tilastoja maastamme. Voit seurata sarjaa Tilastokeskuksen some-tileiltä asiasanalla #Tilastokeskus160.

14.10.  Kuluttajahintaindeksi 2025, syyskuu

15.10.  Ansiotasoindeksi 2025, 3. vuosineljännes

16.10.  Suomalaisten matkailu 2025, syyskuu

17.10.  Kuolleet 2024, elinajanodote

20.10.  Konkurssit ja yrityssaneeraukset 2025, syyskuu, konkurssit

21.10.  Työvoimatutkimus 2025, syyskuu

23.10.  Väestön ennakkotilasto 2025, syyskuu

Julkaisemme tiedot klo 8.00, ellei toisin ilmoiteta.

Katso kaikki julkistukset julkistamiskalenterista.

Tilastokeskus

Työpajankatu 13, 00580 Helsinki

Tietopalvelu: info@stat.fi, p. 029 551 2220

Tietosuojaseloste