Suomalaiset äidit numeroina, olkaa hyvä
 ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌  ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌  ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ 
 ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌  ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌  ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ 

Jos viesti ei näy oikein, avaa viesti selaimessa

Uutiskirje  3/2025, 9.5.

Tilastokeskuksen logo

Toimittajalta | Suomalaiset äidit numeroina, olkaa hyvä 

Lähes 1,6 miljoonaa suomalaisäitiä juhlii sunnuntaina äitienpäivää. Kaikkiaan 65 prosentilla 15–89-vuotiaista naisista on lapsia.

 

Äideillä oli vuonna 2024 keskimäärin 2,24 lasta, yleisintä oli kahden lapsen äitiys. Isoäitejä oli vuonna 2023 noin 543 000, keski-iältään he olivat hieman yli 68 vuotta.

 

Vuonna 2024 uusien biologisten äitien määrä kasvoi 18 932:lla. Vuonna 2023 adoption kautta ensimmäistä kertaa äidiksi tuli 77 naista.

 

Muun muassa nämä tiedot löytyvät äitienpäivän kunniaksi julkaistusta Äidit tilastoissa 2025 koosteesta.


Mukana on myös historiallinen tieto syntyvyyden kehityksestä: vuonna 2024 syntyvyys pieneni tilastohistorian matalimmalle tasolle. Naisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,25 lasta. Kyseessä on vuonna 1776 alkaneen tilastoinnin alhaisin syntyvyyden taso.

 

Äidiksi tulleiden keski-ikä on noussut melko tasaisesti vuodesta 1990 lähtien. Vuonna 2024 synnyttäneiden naisten keski-ikä nousi 31,9 vuoteen ja ensimmäistä kertaa synnyttäneiden keski-ikä 30,4 vuoteen.

 

”Vähemmän kotitöitä, enemmän vapaa-aikaa” voisi olla tervetullut äitienpäivälahja etenkin alle kouluikäisten lasten äideille. Ajankäyttötutkimuksen mukaan kotitöiden tekemisessä on äitien ja isien välillä tapahtunut tasa-arvoistumista, mutta pienten lasten äidit tekevät edelleen eniten kotitöitä ja heillä on vähiten vapaa-aikaa.

 

Hyvää äitienpäivää!    

 

Tilastotuntumalla | Kaikki on suhteellista 

Lausahdus - kaikki on suhteellista! - on monelle tuttu. Mitä se tarkoittaa tilastojen näkökulmasta?

 

Yksi prosentti maapallon väkirikkaimman maan Intian väkiluvusta tarkoittaa noin 14 miljoonaa ihmistä. Se on melkein kolminkertainen Suomen koko väkilukuun verrattuna. Suomen valtion vuosibudjetista mitättömät 0,1 prosenttia on kuitenkin huimat 90 000 000 euroa. Entä tarkoittaako 50 prosentin kasvu aina räjähdysmäistä muutosta aiempaan? Ei välttämättä, koska kaikki on suhteellista.

 

Mitä paremmin tunnet kontekstin ja osaat suhteuttaa asioita toisiinsa, sen luotettavammin voit tehdä luvuista oikeansuuntaisia tulkintoja. Arkiset asiat, kuten ostoskorin, elektroniikan ja autojen hinnat, on helppo hahmottaa, mutta miljardit ja sitä suuremmat luvut menevät helposti sekaisin.

 

Tulkinnassa kannattaa olla valppaana. Joskus suuren prosentin takaa paljastuu pieni kantaluku, toisinaan pieni prosentti osoittautuukin suureksi luvuksi. Esimerkiksi yrityksen asiakasmäärässä tapahtunut 50 prosentin kasvu hieman lässähtää, jos paljastuu, että asiakkaita on aiemman neljän sijaan kuusi. Vastaavasti Euroopan ja Yhdysvaltojen välisestä päivittäisen kaupan arvosta 0,1 % on huikeat 4,4 miljoonaa euroa. Ei siis kovin vähän.

 

Tilastotuntumalta voi hyvällä syyllä todeta, että kaikki on suhteellista.

 

Artikkeli | Ammatillinen järjestäytyminen valmiiksi laskussa, miten käy veropäätöksen myötä? 

Ammattiliittoon kuuluminen on vähentynyt Suomessa jyrkästi 2000-luvulla. Enää joka toinen palkansaaja kuului ammattiliittoon vuonna 2023. Hallituksen päätös poistaa jäsenmaksun verovähennysoikeus voi jyrkentää kehitystä entisestään, kuten kävi Ruotsissa.


Tuomo Heikuran Tieto&trendit-artikkeli kertoo muutoksesta ay-jäsenyydessä. Tätä nykyä jäseniä ovat erityisesti korkeakoulutetut ja julkisen sektorin, terveydenhuollon ja teollisuuden toimialojen palkansaajat, naiset miehiä yleisemmin. Vähemmän liittoihin kuuluvat puolestaan nuoret ja ulkomaalaistaustaiset, usein pirstaloituneissa työsuhteissa työskentelevät.


Tuomo Heikura kirjoittaa, että nykyisin liittoon kuuluvat useimmiten ne, joilla on vakaa työsuhde; ne taas, jotka ”kipeimmin tarvitsisivat liittojen tarjoamaa tukea ja apua, jäävät niiden ulkopuolelle”. 

Lue lisää artikkelista

 

Tilastonosto | Lapissa mökkirakentaminen edelleen vilkasta   

Kesämökkejä on rakennettu 2020-luvun alussa paljon erityisesti Lappiin. Vuosina 2020–2024 kesämökkirakentamisen kymmenen kärjessä oli peräti neljä Lapin kuntaa. Eniten mökkejä valmistui Kittilään. Kaikkiaan Suomeen on rakennettu 2020-luvun alussa runsaat 11 000 kesämökkiä.  


Mökkirikkaimpien kuntien kärki on säilynyt pitkään samana. Viime vuoden lopussa eniten kesämökkejä oli Kuopiossa, 10 355. Mikkelissä mökkejä oli 9 825.  


Kesämökkien kokonaismäärä laski viime vuonna alle puolen miljoonan, ensimmäistä kertaa vuoden 2015 jälkeen.  


Kesämökkikanta ei kasva samaan tahtiin uusien mökkien tuotannon kanssa. Kesämökkien määrää ovat vähentäneet purkamisen lisäksi rakennusrekisteriin tehdyt korjaukset ja poistot sekä käyttötarkoituksen muutokset.   

 

Podcast | Totuusbisnes uhattuna?

Tiedon tulevaisuus -podcastin toisessa jaksossa pohditaan, onko totuusbisnes uhattuna. Mediaa ja tiedontuotantoa haastavat tässä ajassa niin populismi kuin tekoälykehitys. Miten tietoa käytetään mediassa, ja miten mediassa luovitaan "uustyhmyyden" ja tekoälyn aikakaudella?

Vieraana on datajournalisti, Helsingin Sanomien kehitysjohtaja Esa Mäkinen. Podcastia luotsaa Tilastokeskuksen pääjohtaja Markus Sovala. 

Kuuntele podcast

 

Viikon video

Liikenne sähköistyy mutta kuinka nopeasti?

Sähköautot puhuttavat ja herättävät tunteita, ja liikenteessäkin niitä näkee yhä enemmän. Joko sähkö pian kaappaa ykköspaikan henkilöautojen yleisimpänä käyttövoimana Suomessa? Tarkastelimme sähköautojen ja ladattavien hybridien määriä suhteessa Suomen valtavaan henkilöautokantaan.

Katso video Youtubessa
Tutki tietokantaa

 

Uutinen | Kestävyysraportti kertoo kestävästä tietotuotannosta

Tilastokeskuksen kestävyysraportti vuodelta 2024 peilaa toimintaamme YK:n kestävän kehityksen indikaattoreihin. Kestävästi tuotettu tieto tukee päätöksentekoa ja auttaa tekemään pitkäkestoisia ratkaisuja. Tietotuotantoa tarvitaan kestävän taloudenpidon tueksi sekä ympäristön tilan arviointiin.

Tutustu raporttiin

Webinaari | 

 Ajan jäljet
-tutkimusjulkaisu  22.5.

Tilastokeskuksen tutkimusjulkaisu Ajan jäljet – elämänrytmit koronakriisissä ja 2020-luvulla julkaistaan 22.5.2025. Webinaarissa esitellään tutkittua tietoa suomalaisten ajankäytöstä koronakriisin aikana ja 2020-luvulla. Tervetuloa webinaariin kuulemaan ajankäytön muutoksista ja trendeistä!

Katso webinaarin ohjelma ja ilmoittaudu

 

Viikon luku

56,9

Tänään 9. toukokuuta vietetään Eurooppa-päivää. Samalla juhlitaan Suomen 30-vuotista taivalta Euroopan unionissa. Vuoden 1995 alussa Suomi – yhdessä Ruotsin ja Itävallan kanssa – liittyi jäseneksi yhteisöön, josta Maastrichtin sopimuksen voimaantulon myötä oli tullut Euroopan unioni. 56,9 prosenttia äänestäneistä kannatti Suomen EU-jäsenyyttä lokakuussa 1994 pidetyssä neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä. Äänestysprosentti oli 74. Lopullisen päätöksen teki eduskunta 18. marraskuuta 1994.

Lähde: Eurooppatiedotus

 

Uutinen | Vanhojen osakeasuntojen hinnat yhä laskussa   

Asuntojen hintojen lasku jatkui kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat ennakkotietojen mukaan koko maassa 1,3 % vuodentakaisesta. 

Myös edelliseen vuosineljännekseen verrattuna hinnat laskivat: loka-joulukuusta laskua tuli 0,7 %.


”Hintojen vuosimuutos on ollut miinuksella nyt kymmenen neljännestä peräkkäin”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Anu Rämö kertoo.

Lue lisää

 

Poimintoja tulevista julkistuksista

13.5.  Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa 2025, 1. vuosineljännes

14.5.  Kuluttajahintaindeksi 2025, huhtikuu

16.5.  Elinolotilasto 2024, lapset

19.5.  Muuttoliike 2024

20.5.  Väestön ennakkotilasto 2025, huhtikuu

22.5.  Kasvihuonekaasut 2024, pikaennakko

Julkaisemme tiedot klo 8.00, ellei toisin ilmoiteta.

Katso kaikki julkistukset julkistamiskalenterista.

          

Tilastokeskuksen logo

Tilastokeskus

Työpajankatu 13, 00580 Helsinki

Tietopalvelu: info@stat.fi, p. 029 551 2220


Tietosuojaseloste