Miksi koettu inflaatio pysyy korkealla?
 ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌  ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌  ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ 
 ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌  ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌  ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ 

Jos viesti ei näy oikein, avaa viesti selaimessa

Uutiskirje  4/2026, 27.2.

Tilastokeskuksen logo

Toimittajalta | Miksi koettu inflaatio pysyy korkealla?

Kuluttajat kokevat hintojen nousun yhä voimakkaana, vaikka kuluttajahintaindeksillä mitattu inflaatio on pudonnut huippulukemista jo pidempään. Asiantuntijamme Pertti Kangassalo pohtii tuoreiden lukujen taustoja kuluttajien luottamuksesta kertovassa uutisessa.

Kotitalouksien arviot perustuvat tutkimusten mukaan muun muassa useimmin kallistuvien tuotteiden hintojen muutoksiin ja niiden tiheyteen. Niitä puidaan myös mediassa.

Vuosina 2022–2023 voimakkaasti noussut ruoan hinta on jämähtänyt pysyvästi korkeammalle tasolle. Se on voinut jättää vaikutelman jatkuvasta kallistumisesta. Elintarvikkeiden hintojen vuosimuutos oli nyt tammikuussa 1,6 % plussan puolella.

”Koholla oleva” koettu inflaatio saattaa osaltaan jarruttaa kulutusaikeita. Yleiseen varovaisuuteen vaikuttaa silti monia tekijöitä – niin työttömyys kuin Ukrainan sodan tuoma epävarmuus, joka jatkuu jo viidettä vuotta.

 

Uutinen | Kuluttajilla yhä vähemmän talousluottamusta, sähkön hintapiikki säikäytti

Kuluttajien luottamus vajosi entistäkin matalammalle helmikuussa, kun arviot oman talouden nykytilasta ja myös odotukset sekä omasta että Suomen taloudesta vuoden kuluttua olivat synkät.

Siinä missä tammikuun kuluttajahintaindeksin mukaan hinnat laskivat 0,2 % vuodentakaisesta, kuluttajat arvioivat helmikuussa, että hinnat olisivat nousseet peräti 4,6 % viime helmikuusta ja nousevat 4,0 % seuraavan vuoden aikana.

”Kuluttajilla oli jo ennestään näkemys inflaatiosta selkeästi yläkanttiin, kun verrataan arvioiden keskiarvoa viralliseen kuluttajahintaindeksin lukemaan. Tässä ei kuitenkaan ole kyse tietokilpailusta, vaan vastaajien itsensä kokemasta hintakehityksestä. Helmikuun nousseisiin arvioihin lienevät etupäässä vaikuttaneet sähkön ja polttoaineiden epätavallisen korkeat hinnat pakkaskauden aikana”, pohtii Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Kangassalo uutisessa.

Lue kuluttajien näkemyksestä työttömyystilanteesta

 

Uutinen | Vanhojen omakotitalojen hinnat putosivat jo kolmatta vuotta

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat viime vuonna koko maassa 6,1 % edeltävästä vuodesta. Vuoden viimeisellä neljänneksellä lasku hiukan nopeutui, vaikka myynti vilkastuikin.

“Vuoden 2022 jälkeen omakotitalojen hinnat ovat laskeneet koko Suomessa. Jyrkintä pudotus on ollut Itä-Suomessa, jossa hinnat ovat painuneet jopa 26 prosenttia”, kuvailee Tilastokeskuksen yliaktuaari Elina Peltoniemi.

Suurissa kaupungeissa omakotitalot halpenivat loka-joulukuussa noin 5 %, mutta pienemmissä kunnissa tätäkin enemmän.

Vertaa kiinteistökaupan alueellisia eroja

 

Artikkeli | Tartu tilastonmetsästäjän täsmätärppeihin

Tilastokeskuksen tietopalvelulle on kertynyt kattavasti tietoa siitä, mitä tilastotietoja kansalaiset etsivät. Yksi usein kysytty tilastotieto on esimerkiksi ollut bruttokansantuote asukasta kohden, joka nykyisin löytyy verkkosivuiltamme avainlukuna bruttokansantuotteen muutoksen rinnalla.

Verkkopalveluasiantuntijamme Jaana Huhta opastaa Tieto&trendit-artikkelissaan reitit muutamiin kiinnostaviin tilastotietoihin, joiden löytäminen on osoittautunut hieman hankalaksi.

Kun vielä hahmottelee tilastokysymystä tai jos hakutoiminto ei vie perille, kannattaa tutkija ensin tilastoja, joiden perässä on sana "rakenne". Niissä on yleensä laaja kattaus aiheen tietoja, vinkkaa Jaana Huhta.

Lue täsmätärpit artikkelista

Tilastonosto | Pienituloisimmilla neljännes tuloista kuluu asumiseen

Asumiskustannukset veivät mediaanilla mitattuna 17,4 % kotitalouksien nettotuloista vuonna 2024. Suurituloisimmalla viidenneksellä asumiseen kului runsas kymmenesosa nettotuloista, mutta pienituloisimmalla viidenneksellä 24 %.

Sellaisia henkilöitä, joilla asumiskustannukset ylittävät 40 % tuloista, oli Suomessa yhteensä 248 300. Heitä oli kuitenkin 13 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Määrä väheni ensimmäistä kertaa 2000-luvulla.

Asumismuoto vaikuttaa asumiskustannuksiin. Omistusasunnoissa asuvat käyttivät asumismenoihin tuloistaan reilut 13 %, mutta vuokra-asunnoissa asuvat runsaan viidenneksen. Pienituloisilla kotitalouksilla omistusasuminenkin vei muita suuremman siivun tuloista, lähes 23 %.

Vuokra-asunnossa asuvilla kotitalouksilla käytettävissä olevien tulojen mediaani oli 21 000 euroa, vajaan prosentin pienempi kuin edellisenä vuonna. Omistusasunnoissa asuvilla tulot taas nousivat vajaat 3 prosenttia, 32 200 euroon.

Tuloerot omistusasunnoissa ja vuokra-asunnoissa asuvien välillä ovatkin kasvaneet vuodesta 2020 lähtien. Vuokralla asuvien tulotaso on pienentynyt vuosittain samaan aikaan kun vuokralla asuvien kotitalouksien ja henkilöiden määrä on kasvanut.

 

Viikon video

Millaista väkeä maakuntaasi muuttaa?

Mitkä maakunnat ovat saamapuolella, kun tarkastellaan kaikkein koulutetuimman väestön muuttoliikettä? 


Kaikkiaan 135 000 ihmistä muutti maakunnasta toiseen vuonna 2024. Muuttajista vajaat 14 000 oli suorittanut joko ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen.


Mihin maakuntiin koulutettu väestö suuntasi? Entä mitkä maakunnat kokivat eniten aivovuotoa?

Katso video Youtubessa
Tutki tietokantaa

 

Viikon luku

   9


Suomessa on 9 miljoonaa hehtaaria suota. 


Jos mielesi halajaa Kalevalan päivänä laulaa suohon tai suolla, siihen löytyy maassamme mainiot mahdollisuudet – yli neljäsosa Suomen pinta-alasta on suota.


Lähde: Luke

 

Poimintoja tulevista julkistuksista

  3.3. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi 2026, helmikuu, ennakko

  5.3. Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 2026, helmikuu
  5.3. Majoitustilasto 2025, tammikuu, ennakko
10.3. Teollisuuden uudet tilaukset 2026, tammikuu
12.3. Konkurssit ja yrityssaneeraukset 2026, helmikuu, konkurssit
13.3. Kuluttajahintaindeksi 2026, helmikuu
13.3. Kansantalouden vuositilinpito 2025, ennakko

Julkaisemme tiedot klo 8.00, ellei toisin ilmoiteta.

Katso kaikki julkistukset julkistamiskalenterista.

   

Tilastokeskuksen logo

Tilastokeskus

Opastinsilta 12, 00520 Helsinki

Tietopalvelu: info@stat.fi, p. 029 551 2220


Tietosuojaseloste