Jos viesti ei näy oikein, avaa viesti selaimessa Uutiskirje 1/2025, 11.4. Toimittajalta | Saako maailman myllerrys nuoret vaaliuurnille? Ehdokaskojuilla käy kuhina, vaalikoneet raksuttavat. Seuraan vierestä kun sunnuntaina ensi kertaa äänestävä nuori yhä puntaroi ehdokasasetelmia.Mitä useampi
 ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌  ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌  ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ 
 ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌  ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌  ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ 

Jos viesti ei näy oikein, avaa viesti selaimessa

Uutiskirje 1/2025, 11.4.

Tilastokeskuksen logo

Toimittajalta | Saako maailman myllerrys nuoret vaaliuurnille?

Ehdokaskojuilla käy kuhina, vaalikoneet raksuttavat. Seuraan vierestä kun sunnuntaina ensi kertaa äänestävä nuori yhä puntaroi ehdokasasetelmia.


Mitä useampi nuori löytää sopivan nuoren ehdokkaan ja marssii vaalikoppiin, sitä kantavammin nuorten näkemykset voivat kuulua nuorten arkeen vaikuttavissa kuntien ja alueiden päätöksissä.


Viime kuntavaaleissa hieman yli kolmannes 18–24-vuotiaista kävi äänestämässä. Nuorten äänestysaktiivisuus nousi edeltäneistä kuntavaaleista, joskin vain vähän, siinä missä yleinen äänestysaktiivisuus jäi koronavuoden poikkeusvaaleissa historiallisen alhaiseksi sitten vuoden 1945 vaalien. Eduskunta- ja presidentinvaaleissa nuoret ovat tyypillisesti äänestäneet kuntavaaleja aktiivisemmin, mutta ensimmäiset aluevaalit saivat nuoria niukasti liikkeelle.


Vain pieni osa nuorista lähtee itse ehdokkaaksi. Nyt kuntavaaleissa alle 30-vuotiaiden ehdokkaiden osuus jäi alle kahdeksaan prosenttiin. Aluevaaleissa osuus on yllättäen hieman suurempi.


Nuorisobarometrin mukaan nuorten kiinnostus politiikkaan on viime aikoina kasvanut. Useimmin käytetyt tavat vaikuttaa ovat äänestäminen ja ostopäätöksien tekeminen.


Innostaako lisääntynyt kiinnostus politiikkaan – kenties viimeisimmät maailman myllerrykset – nuoria nyt aiempaa aktiivisemmin liikkeelle?


Ps. Uutiskirjeemme on uudistunut. Löydät kirjeestä sisältöjä, joita ei julkaista missään muualla. Uudistunut uutiskirje ilmestyy jatkossa joka toinen perjantai.

 

Tilastonosto | Uhkaako kebab-inflaatio myös Suomea?

Saksassa keskustellaan kebab-inflaatiosta, kun kebabin hinta on noussut lyhyellä aikavälillä 3,5 eurosta 7,5 euroon. Saksassa näitä kebabannoksia myydään päivittäin pari miljoonaa kappaletta. Kuukaudessa tämä tekee noin 60 miljoonaa kappaletta eli lähes yhden per kansalainen.

Kuluttajahinnat ovat Saksassa nousseet vuodesta 2016 keskimäärin 24 %. Doner-kebabissa nousua on ollut samaan aikaan peräti 75 %. Yksistään kahden viime vuoden aikana kebab on kallistunut keskimäärin 40 %.


Onko kebabin ystävillä Suomessa syytä samanlaiseen huoleen? Miltä pikaruoan inflaatio näyttää meillä? Keskimäärin hinnat ovat nousseet Suomessa 23 % vuoteen 2016 verrattuna – siis lähes saman verran kuin Saksassa. Pikaruoan hintaindeksi on noussut samassa ajassa 38,3 prosenttia, josta kahden viime vuoden aikana 28,7 prosenttia.


Suomessa pikaruoan hintakehitys näyttää siis paremmalta kuin Saksassa. Hintataso voi toki olla Suomessa korkeammalla kuin Saksassa. Tätä ei kuluttajahintaindeksin tiedoista voi päätellä.

 

Tilastotuntumalla | Mikä ihmeen virhemarginaali?

Puolueiden kannatusmittausten tuloksia on näin vaalien alla uutisoitu ahkerasti. Mitä ns. gallupeista olisi sitten syytä ymmärtää? No, ainakin on tiedettävä, mitä tarkoitetaan virhemarginaalilla. Tilastotieteessä käytetään termiä luottamusväli.


Käytetyin luottamusväli on 95 %:n luottamusväli. Mitä se tarkoittaa?

a) Tulokset ovat 95-prosenttisesti oikeita.

b) Tuloksista 5 prosenttia on vääriä.

c) Tulokset asettuvat 95 %:n todennäköisyydellä laskettuun luottamusväliin.

d) Tuloksista 95 % on luotettavia.


Vinkiksi voi todeta, että tilastotiede on mitä suurimmassa määrin todennäköisyyslaskentaa. Tapahtumille lasketaan todennäköisyyksiä eli millä todennäköisyydellä asia tapahtuu tai jää tapahtumatta. Oikea vastaus on siten C. Yksinkertaistettuna kyse on siitä, että 100 kertaa toistettu tutkimus tuottaa 95 kertaa tuloksen luottamusvälin sisään ja viisi kertaa sen ulkopuolelle. Ilmoitettu 95 prosentin luottamusväli on usein "riittävän luotettava" päätelmien tekemiseen.


Vaaleissa tosin sattumalle ja epätodennäköisyyksillekin jää sopivasti tilaa, joten tilastotuntumalta voi todeta, että superyllättäjä musta joutsen on sekin ihan mahdollinen, joskaan ei kovin todennäköinen. 

 

Uutinen | Yli puolet yritystuesta maksettiin suuryrityksille

Viime vuonna  suoria yritystukia maksettiin 908 miljoonaa euroa. Yritystukea sai vuonna 2024 runsaat 14 600 yritystä. Tuensaajien määrä laski edellisestä vuodesta runsaan viidenneksen. Etenkin suuremmat yritystuet keskittyvät harvoille: alle 70 yritystä sai viime vuonna yli puolet kaikista maksetuista tuista, toteaa yliaktuaari Tommi Veistämö.

Lue lisää uutisesta

 

Viikon video 

Varallisuuden keskittyminen jatkuu

Varakkain kymmenys omisti vuonna 2023 jo 52 % kaikesta nettovarallisuudesta Suomessa. Samaan aikaan viisi vähävaraisinta kymmenystä eli puolet kotitalouksista omisti vain neljä prosenttia nettovarallisuudesta. Katso videolta uusimmat tiedot kotitalouksien nettovarallisuuden kehityksestä.

Katso video Youtubessa
Tutki tietokantaa

 

Viikon luku

3 633

Viimeisen 12 kuukauden aikana konkurssihakemuksia on jätetty 3 633, mikä on suurin lukema sitten elokuun 1997. "Jo vuodesta 2021 lähtien konkurssiuhan alla olevat yritykset ovat olleet aiempaa pienempiä toimijoita, usein yhden hengen yrityksiä", Tilastokeskuksen yliaktuaari Mira Kuussaari kertoo.



Lähde: Tilastokeskus, konkurssit ja yrityssaneeraukset

 

Poimintoja tulevien viikkojen julkistuksista 

14.4. Kuluttajahintaindeksi 2025, maaliskuu
15.4. Suomalaisten matkailu 2024, katsaus
16.4. Rikos- ja pakkokeinotilasto 2025, 1. vuosineljännes
17.4. Asuntojen vuokrat 2025, 1. vuosineljännes
24.4. Työvoimatutkimus 2025, maaliskuu
25.4. Väestön ennakkotilasto 2025, maaliskuu

Katso kaikki julkistukset julkistamiskalenterista..

Julkaisemme tiedot klo 8, ellei toisin ilmoiteta.

Uutinen | Opi teemakarttojen perusteet

Kartta on erinomainen tapa visualisoida paikkatietoa, sillä sen avulla voi muodostaa nopeasti kokonaiskäsityksen esimerkiksi ilmiön yleisyydestä koko maan tasolla. Vaalikeväänä mediaa seuraavat eivät voi välttyä näkemästä kannatusmittauksille tyypillisiä karttoja, joissa kuvataan puolueiden alueellista kannatusta eri värisävyin.

Lue lisää
Tilastokeskuksen logo

Tilastokeskus

Työpajankatu 13, 00580 Helsinki

Tietopalvelu: info@stat.fi, p. 029 551 2220


Tietosuojaseloste