Tilasto tympii, maailman tila kiinnostaa
 ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌  ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌  ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ 
 ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌  ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌  ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ 

Jos viesti ei näy oikein, avaa viesti selaimessa

Uutiskirje  08/2025, 18.7.

Tilastokeskuksen logo

Toimittajalta | Tilasto tympii, maailman tila kiinnostaa

Jos kekkereillä ryhtyy avaamaan rekisterityöttömyyden eroa työvoimatutkimuksen otospohjaiseen survey-kyselyyn tai tuottajahintaindeksin tärkeyttä tulevien inflaatiopaineiden arvioinnissa, huomaa pian kuulijoiden siirtyneen mehevämpien tarinoitsijoiden seurueisiin.

 

Kaikkia kuitenkin kiinnostaa asioiden tila, miten maa makaa, mihin suuntaan olemme menossa. Ja siitähän tilasto kertoo, yleensä paljon luotettavammin kuin anekdootit tai yksittäiset havainnot.

 

Heinäkuusta huolimatta Suomi ei ole kiinni, eikä Tilastokeskuskaan. Ensi viikolla tilastot kertovat, mikä on Suomen työllisyystilanne kesäkuussa ja laajemmin ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Samana tiistaipäivänä 22.7. saadaan kuva rakennusalalta, rakennusten ja asuntojen uudistuotannosta toukokuussa.


Keskiviikkona tilastot kertovat ilmaliikenteestä kesäkuussa, jolloin vielä työtaistelu vaikutti lentoihin. Ja torstaina sitten saadaan tietoa väestökehityksestä vuoden alkupuoliskolla, suomalaisten matkailusta toukokuussa, tieliikenneonnettomuuksista kesäkuussa ja myös inflaation takana vaikuttavien tuottajahintojen kehityksestä.


Jotkin noista tiedoista saattavat kiinnostaa jopa kesäkekkereiden keskusteluissa, mutta ei kannata mennä menetelmäpuoleen...

 


Podcast | Tiedon tulevaisuus - neljä jaksoa nyt kuunneltavissa! 


Tilastokeskus on tarjonnut luotettavaa tietoa Suomesta ja suomalaisuudesta jo 160 vuotta. Tilastokeskuksen uudessa podcastissa suunnataan katseet tiedon tulevaisuuteen pääjohtaja Markus Sovalan sekä ajankohtaisten vieraiden kanssa. Kuunneltavissa on jo neljän jakson verran kiinnostavia keskusteluja ja vakuuttavia visioita! 

 

Mitä tiedolle ja tietoyhteiskunnalle tapahtuu? Miten käytämme tietoa oikein ja kestävästi? Näitä kysymyksiä pohtii Tiedon tulevaisuus -podcast. 

Kuuntele podcastia

 


Uutinen | Vapaarahoitteiset vuokrat laskussa pääkaupunkiseudulla – asiantuntija kuvaa tilannetta poikkeukselliseksi


Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 0,5 % huhti-kesäkuussa 2025 vuodentakaisesta. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteiset vuokrat kuitenkin laskivat 0,3 %, kun muualla maassa nousua nähtiin 0,9 %. Kaupunkikohtaisesti vapaarahoitteiset vuokrat nousivat eniten Rovaniemellä (2,0 %) ja laskivat Vantaalla (0,8 %).

 

”Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteiset vuokrat ovat nousseet jo pidempään puolen prosenttiyksikön vuosivauhtia tai alle, ja kääntyneet nyt laskuun. Muualla Suomessa vuokrien nousu on myös taittunut, mutta pysynyt paremmin yleisen kustannusten nousun mukaisena. Nykyisen vuokratilaston mittaushistoriassa eivät vapaarahoitteiset vuokrat pääkaupunkiseudulla ole aiemmin laskeneet, joten varsin poikkeuksellisesta tilanteesta puhutaan”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Martti Korhonen.

Lue lisää uutisesta

 

Blogi | Paranna tilastojen luku- ja käyttötaitoa digitaalisesti

Tiedon määrä on räjähtänyt, mutta todenperäisyyden arviointi jää käyttäjien vastuulle, kirjoittaa Jukka Hoffrén Tieto&trendit-blogissa. Tilastojen luku- ja käyttötaito on välttämätön kansalaistaito, jonka kohentamiseen tuore eOppiva-kurssi tarjoaa vinkkejä. Kurssi on avoin kaikille kiinnostuneille oppijoille. 


Kurssin tarkoituksena on edistää tilastotiedon hyödyntämistä päätöksenteossa. Faktatietoon perustuva päätöksenteko edellyttää, että virkamiehet ja muut julkisen sektorin päätöksentekijät ovat tietoisia uusista tilastotiedoista ja hyödyntävät niitä parhaalla mahdollisella tavalla omassa työssään.

Lue lisää blogista

 

Tilastonosto | Konkurssihakemuksia paljon majoitus- ja ravitsemisalalla

Konkurssihakemusten määrä jatkoi kasvuaan kesäkuussa: vireille pantiin 305 konkurssia, eli 53 enemmän kuin vuotta aiemmin.  


12 kuukauden jaksolla kasvua oli 9 %, ja lukumäärä nousi jälleen kerran suurimmaksi sitten vuoden 1997. Tämän vuosituhannen ennätys on rikkoutunut nyt neljänä kuukautena peräkkäin. Lukemat ovat silti vielä kaukana 1990-luvun laman synkimmistä vuosista. 


Erityisesti majoitus- ja ravitsemistoiminnassa konkurssihakemuksien määrä oli nyt kasvussa. Kesäkuussa toimialalta haettiin 39 yritystä konkurssiin, mikä on lähes kolminkertaisesti viime vuoteen verrattuna. Kaupungeista taas korostui Helsingin tilanne: pääkaupungista hakemuksia tuli 71. Kuukausitason luvuissa on kuitenkin tyypillisesti paljon vaihtelua. 


Konkurssihakemusten lisäksi myös lopettaneiden yritysten määrä on tänä vuonna ollut korkealla, ja sitä kautta yritysten toiminta päättyy paljon konkurssia useammin: tyypillisesti lopettaneita yrityksiä on tuhansia kuukautta kohti, kun konkurssit mitataan ennemmin sadoissa. 

Lue lisää tiedotteesta

 

Viikon video

Miljoonan omaisuudet Suomessa

Suomessa oli vuonna 2023 kaikkiaan 103 829 kotitaloutta, joiden nettovarallisuus oli vähintään miljoona euroa, kun taas 1980-luvun lopulla niitä oli vain satoja. Vaikka rahan arvon muutos otettaisiin huomioon, määrä on 28-kertaistunut ja osuus 20-kertaistunut vuodesta 1987. Pääkaupunkiseudulla miljoonavarallisuuden keränneitä kotitalouksia on suhteellisesti enemmän kuin muualla Suomessa.

Katso video Youtubessa

Uutinen |  Ansiotulojen verovähennykset tasaavat tulonjakoa

Vaikka esimerkiksi kotitalousvähennyksestä ja työmatkavähennyksestä hyötyvätkin eniten suurituloiset, kaikkiaan ansiotulojen verovähennykset pienentävät tuloeroja. Tuloksen selittävät etenkin kunnallisverotuksen eläketulo- ja perusvähennykset.


Asiaa tutkittiin ensimmäistä kertaa tarkalla rekisteriaineistolla Tilastokeskuksen SISU-mikrosimulointimallin avulla, ja tekijänä oli alkuvuoden Tilastokeskuksessa graduharjoittelijana työskennellyt Reko Heikkilä.


”Suomessa suurin tulonjakoa tasaava vaikutus on tulonsiirroilla, mutta myös henkilöverotuksen vaikutus on huomattava”, hän tiivistää tutkielmansa tuloksista kirjoittamassaan Tieto&trendit-artikkelissa.


Lue lisää

 

Viikon luku

 450,4 

Vuoden 2025 alussa EU:ssa asui yhteensä 450,4 miljoonaa ihmistä. Väkiluku kasvoi vuoden 2024 aikana yli miljoonan, kertovat EU:n tilastoviraston Eurostatin tiedot. 


Koronavuosien jälkeen EU:n väkiluku on jälleen kasvanut , vaikka kuolleisuus on ylittänyt syntyvyyden  jo vuodesta 2012. Kasvu perustuu luonnollisen väestönkasvun sijaan positiiviseen nettomaahanmuuttoon. 


EU:ssa asui 44,7 miljoonaa EU:n ulkopuolella syntynyttä henkilöä vuonna 2024, mikä vastasi 9,9:ää prosenttia koko väestöstä. Lisäksi lähes 14 miljoonaa EU-kansalaista asui toisessa EU-maassa ilman asuinmaan kansalaisuutta. Suurimmat ryhmät olivat romanialaiset (3,1 milj.), italialaiset ja puolalaiset (molemmat 1,5 milj.) . 


Vuosien 2019-2024 aikana toisessa EU-maassa asuvien suomalaisten määrä on puolestaan laskenut 16 %.


Lähde: Eurostat 

 

Vertailu | Suomi vs. muut

Kuolemat liikenneonnettomuuksissa, 

määrä miljoonaa asukasta kohden, 2023

Vähiten kuolemia


1. Ruotsi 22

2. Tanska 27

3. Malta 30

4. Suomi 33

5. Alankomaat 34 

5. Irlanti 34

5. Saksa 34

 

Eniten kuolemia


1. Bulgaria 81

1. Romania 81

3. Latvia 75

4. Kroatia 71

5. Kreikka 61

5. Portugali 61

 

EU-27  46

EU-maiden teillä menehtyi 20 380 ihmistä vuonna 2023, kertoo EU:n tilastoviraston Eurostatin liikenneonnettomuustilastointi. Määrä laski hieman vuoden 2022 tasosta (–1,3 %), jolloin kuolonuhreja oli 272 enemmän. Koronavuonna 2020 kuolemien määrä väheni selvästi, kun liikkumisrajoitukset hiljensivät liikennettä. Rajoitusten poistuttua kuolemantapaukset ovat lisääntyneet vuosittain, mutta jääneet vielä pandemiaa edeltävän tason alle. 


Liikenneturvallisuudessa on eroja EU-maiden välillä. Vuonna 2023 EU:ssa kuoli keskimäärin 46 ihmistä miljoonaa asukasta kohden. Suomessa vastaava luku oli 33. Parhaiten vertailussa pärjäsi Ruotsi, jossa kuolemia oli 22. Eniten kuolemaan johtaneita onnettomuuksia suhteessa väkilukuun tapahtui Romaniassa ja Bulgariassa (molemmissa 81), sekä Latviassa (75).


Suomi sijoittuu EU:n turvallisimpien maiden joukkoon, mutta ero Ruotsiin osoittaa, että liikenneturvallisuutta on mahdollista parantaa.

 

Lähde: Eurostat

 

Poimintoja tulevista julkistuksista

22.7.  Työvoimatutkimus 2025, kesäkuu

24.7.  Tuottajahintaindeksit 2025, kesäkuu

24.7.  Väestön ennakkotilasto 2025, kesäkuu

28.7.  Kuluttajien luottamus 2025, heinäkuu

29.7.  Osakeasuntojen hinnat 2025, kesäkuu

29.7.  Tuotannon suhdannekuvaaja 2025, kesäkuu

  1.8.  Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi 2025, heinäkuu, ennakko

Julkaisemme tiedot klo 8.00, ellei toisin ilmoiteta.

Katso kaikki julkistukset julkistamiskalenterista.

  

Tilastokeskuksen logo

Tilastokeskus

Työpajankatu 13, 00580 Helsinki

Tietopalvelu: info@stat.fi, p. 029 551 2220


Tietosuojaseloste