Jos viesti ei näy oikein, avaa viesti selaimessa

Huomenna liputetaan Suomen luonnolle. Kenties vietät juhlapäivää tutussa lähipuistossa, sienimetsässä, retkeilemällä jossakin monista kansallispuistoistamme tai vaikkapa venetsialaisissa sinivalkoisiin pukeutuneena?

Luonto tutkitusti virkistää ja parantaa terveyttä. Sitra kehittää yhteistyökumppaneidensa kanssa parhaillaan jopa luontoterveysohjelmaa. Tavoitteena on vähentää kansansairauksista aiheutuvaa taakkaa ihmisten luontoaltistusta vahvistamalla.

Luonnossa oleminen tuo elämäämme myös syvyyttä ja merkitystä, kertoo tällä viikolla julkaistu Turun yliopiston maantieteen tutkijoiden monimenetelmäinen tutkimus. Yli 60-vuotiaat osallistujat kokivat voivansa vahvistaa luonnossa ylisukupolvisia yhteyksiä, esimerkiksi viettämällä luonnossa aikaa lastenlasten kanssa ja ilman teknisiä laitteita. Toinen tarkasteltu ikäryhmä oli 15–24-vuotiaat nuoret. Heille urbaani luonto vuorostaan tarjosi tärkeän paikan yksin olemiseen – paikan, jossa saa olla vapaasti oma itsensä ja ilmaista tunteitaan.

Molemmissa ikäryhmissä luonto tuki pitkän aikavälin arvopohjaista hyvinvointia auttamalla merkityksellisten asioiden ja syvempien arvojen tunnistamisessa. Lisäksi luonto edisti yhteyttä muihin ihmisiin ja lajeihin. Toisaalta ekokriisi ja etenkin ihmisen luonnolle aiheuttamat muutokset, sekä muutoksiin liittyvät kielteiset tunteet, voivat tutkimuksen mukaan vähentää hyvinvointihyötyjä.

Kannattaakin varata huomenna hetki myös sen pohdinnalle, mitä voi tehdä luonnon hyväksi. Ja jos luontokohde on vielä haussa, niin reittejä riittää: Luontoon.fi-palvelusta löytyy yli 3 000 retkeily-, pyöräily- ja melontareittiä ympäri Suomen.

Hyvää Suomen luonnon päivää!

Podcast | Ovatko tietosi turvassa?

Onko tieto turvassa yhä digitoituneemmassa maailmassa? Ovatko suomalaiset liiankin luottavaisia? Miten maallikko voi suojautua digihyökkäyksiltä?

Syksyn ensimmäisessä Tiedon tulevaisuus -podcastissa Markus Sovalan vieraana on hyvishakkeri Benjamin Särkkä, jonka kanssa keskustellaan tietoturvasta. Juttua on luvassa niin antiikin Roomasta vibe-koodaukseen kuin suomalaisten sinisilmäisyydestä sähköpostin kamaluuteen – ja lopulta aina ihmisyyden luonteeseen saakka.

Kuuntele podcast – ja pidä tietosi turvassa!

Tilastotuntumalla | Laadulla on väliä

Maailma on täynnä tietoa ja tilastoja. Tiedon käytön edistämisen näkökulmasta yksi kriittisistä huomioista liittyy siihen, miten saada kaikki tärkeä ja tarpeellinen tieto hyötykäyttöön. Suurempi huoli on kuitenkin se, miten erotella loputtomasta määrästä tietomassaa luotettava, korkeat laatustandardit täyttävä tieto. Miksi laadulla on väliä myös tiedon markkinoilla?

Tilastojen laadinnassa sovelletaan tilastotieteessä hyväksi havaittuja perusteltuja ja luotettuja menetelmiä. Tarkoituksena on päästä mahdollisimman lähelle oikeaa tietoa. Kun käsitteet, määritelmät ja laskentatapa ovat yhteisesti sovittuja, puhutaan standardeista. Esimerkiksi eri maiden välinen vertailu edellyttää tiedontuotannon eri vaiheiden harmonisointia eli yhdenmukaistamista. EU-harmonisoitujen tietojen pohjalta tiedämme esimerkiksi, että unionin 450 miljoonasta asukkaasta pisimpään huhkivat kreikkalaiset (39,8 h/vko), kun taas Hollannissa täyteen työviikkoon pääsee keskimäärin reilulla 32 tunnilla (suomalainen työskentelee melkein 3 tuntia enemmän).

Kansallisella tasolla korkeaa laatuprofiilia edustaa Suomen virallisen tilaston (SVT) sarjassa julkaistut tilastot, joiden tuotanto perustuu alan yhteisiin periaatteisiin ja eettisiin linjauksiin. Sarjassa julkaistaan yli 200:aa tilastoa yhteiskunnallisesti merkityksellisistä aiheista. Ne muodostavat keskeisen kansallisen tietopääomamme. Kun siis seuraavan kerran etsit luotettavaa tietoa, aloita SVT-sarjasta.

Objektiivinen ja vaikutuspyrkimyksistä mahdollisimman vapaa tieto on kelpo selkänoja päätöksenteossa – toisin kuin puutteellinen ja heikkolaatuinen tieto, jonka käyttökelpoisuudesta ei ole takeita. Kun tieto on puutteellisesti dokumentoitu, eli sen metatiedot ("tietoa tiedosta") uupuvat, on tiedonkäyttäjän hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta hyödyntää tietoa omiin tarkoituksiinsa. Vääriltä päätelmiltäkään voi tuskin välttyä. Huonolaatuisella työkalullakin rikkoo vaan paikat.

Tilastotuntumalta voi perustellusti väittää, että jos jollakin niin ainakin laadulla on väliä.

Uutinen | Henkirikosten määrän kasvu jatkui alkuvuonna

”Pitkään jatkunut laskeva trendi henkirikosten määrässä näyttää ainakin tilapäisesti kääntyneen", Tilastokeskuksen yliaktuaari Kimmo Haapakangas kertoo. Tammi-kesäkuussa poliisin tietoon tuli kaikkiaan 48 henkirikosta, mikä on neljä rikosta enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Myös viime vuonna henkirikosten määrä kasvoi edellisistä vuosista.

"Tappojen määrä oli alkuvuonna suurin sitten vuoden 2014", Haapakangas sanoo.

Tilastonosto | Yhä useampi adoptoitu on täysi-ikäinen – ja yhä harvempi syntynyt ulkomailla

Suomessa tehtiin vuonna 2024 kaikkiaan 283 adoptiota, mikä on 42 % vähemmän kuin vuonna 2010. Suurimmillaan adoptioiden määrä on ollut vuonna 2005, jolloin Suomessa adoptoitiin 515 lasta. Miksi adoptioiden määrä on vähentynyt näin rajusti?

Tilastokeskuksen yliaktuaarin Miina Keski-Petäjän mukaan muutosta selittää etenkin kansainvälisten adoptioiden vähentyminen.

Kun vielä 2000-luvun alussa yli 60 prosenttia adoptoiduista lapsista oli syntynyt ulkomailla, viime vuonna ulkomailla syntyneiden osuus oli enää 27 %. Kahden vanhemman tekemiä alaikäisten, ulkomailla syntyneiden lasten adoptioita oli viime vuonna enää 38, kun niitä 2000-luvun alussa oli vielä reippaasti yli 200 vuosittain.

”Monet maat, kuten Venäjä ja Kiina, joista aiemmin adoptoitiin paljon lapsia Suomeen, eivät enää luovuta lapsia adoptioon”, Keski-Petäjä sanoo.

Ulkomailla syntyneiden adoptiolasten yleisimmät syntymämaat olivat viime vuonna Thaimaa (26) ja Etelä-Afrikka (18). Thaimaa on ollut yleisimpiä adoptiomaita myös edellisvuosina.

Laskevaan kehitykseen ovat vaikuttaneet myös vanhemmuuslakien muutokset.

”Perheen sisäinen adoptio mahdollisti ensin sateenkaariperheille toisenkin vanhemman juridisen vanhemmuuden, mutta vanhemmuuslainsäädännön muutokset näkyvät nyt adoptiotarpeen vähenemisenä, kun ei-synnyttävän vanhemman vanhemmuus voidaan vahvistaa jo ennen lapsen syntymää”, Keski-Petäjä kertoo.

Siinä missä adoptioiden kokonaismäärä on laskenut, täysi-ikäisten osuus adoptoiduista on kasvanut vuosi vuodelta. Viime vuonna tehdyistä adoptioista jo 48 % oli yli 18-vuotiaiden adoptioita. Vuonna 2010 vastaava osuus oli vain 16 %.

”Ulkomaiset adoptiot ovat useimmiten kahden vanhemman adoptioita, kun taas Suomessa syntyneet saavat adoptiossa useammin yhden uuden vanhemman, tyypillisesti toisen vanhemman puolison."

Palvelu | Tilinpäätöstiedot nyt myös maakunnittain ja toimialoittain

Toimialoittaisen yritystietopalvelun tietokantaan on lisätty uutuutena alueellista tietoa - ennen tietoja oli saatavilla vain koko maan tasolla.

Uusi taulukko sisältää tuloslaskelman ja taseen erät sekä niistä johdettuja tunnuslukuja. Tiedot ovat saatavilla toimialan kirjain- ja 2-numerotasolla. Maakunnittaiset tilinpäätöstiedot on laadittu yritysten kotikunnan perusteella.

  2.9. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi 2025, elokuu, ennakko
  4.9. Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 2025, elokuu

  4.9. Palkkasummakuvaajat 2025, heinäkuu
10.9. Teollisuuden uudet tilaukset, heinäkuu

10.9. Rakentamisen liikevaihtokuvaaja 2025, heinäkuu

11.9. Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema 2025, heinäkuu

12.9. Väestön koulutusrakenne 2024

Julkaisemme tiedot klo 8.00, ellei toisin ilmoiteta.

Katso kaikki julkistukset julkistamiskalenterista.

Tilastokeskus

Työpajankatu 13, 00580 Helsinki

Tietopalvelu: info@stat.fi, p. 029 551 2220

Tietosuojaseloste