Tutkijoihin luotetaan, kertoo maailmanlaajuinen tutkimus
 ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌  ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌  ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ 
 ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌  ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌  ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌   ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ ‌ 

Jos viesti ei näy oikein, avaa viesti selaimessa

Uutiskirje  2/2025, 25.4.

Tilastokeskuksen logo

Pääkirjoitus | Tutkijoihin luotetaan, kertoo maailmanlaajuinen tutkimus 

Yhdysvalloissa yliopistot ja nykyhallinto ovat napit vastakkain. Epäluuloa akatemiaa kohtaan on kylvetty jo pidempään. Se on nakertanut kansalaisten luottamusta yliopistoihin. 


Missä määrin itse tutkijoihin luotetaan USA:ssa, meillä ja maailmalla? 


Tuoreen maailmanlaajuisen tutkimuksen mukaan tutkijoihin luotetaan ja heidän rooliaan yhteiskunnassa pidetään tärkeänä. Verkkopaneelilla vuosina 2022–2023 tehtyyn kyselyyn osallistui lähes 72 000 vastaajaa 68 maasta. Tulokset julkaistiin Nature Human Behaviour -lehdessä. 


Luottamus tutkijoihin oli moniulotteisella mittarilla vahvaa: keskiarvo oli 3,62 asteikolla 1–5. Enemmistö vastaajista piti tutkijoita pätevinä (78 %), rehellisinä (57 %) ja ihmisten hyvinvoinnista huolehtivina (56 %). Huolenaiheita ilmeni avoimuudessa: vain 42 % katsoi tutkijoiden ottavan toimissaan huomioon muiden näkemyksiä. 


Kolme neljästä arvioi, että tieteelliset tutkimusmetodit ovat paras tapa selvittää, onko jokin asia tosi vaiko epätosi. 


USA löytyy sijalta 12. Vahva luotto tutkijoihin oli yhteydessä liberalismiin, kun taas vasemmisto-oikeisto-ulottuvuus ei vaikuttanut luottamukseen.  


Suomi oli hieman yllättäen vasta sijalla 28 ja keskitasoa. Ruotsi ja Tanska sijoittuivat hivenen edelle, Norja jäi taakse. Pohjoismaiden väliset erot olivat silti pieniä. 


On hyvä huomata, että verkkopaneelilla toteutetut kyselyt eivät vastaa koko väestöön yleistettävää otostutkimusta. European Social Survey -tutkimuksessa suomalaisten luottamus tutkijoita kohtaan oli edellisellä mittauskerralla Islannin jälkeen toiseksi vahvinta.

  

 

Ajankohtainen tilastotieto | Työttömyydessä ei näy käännettä parempaan

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tuoreet, maaliskuun luvut kertoivat samaa tarinaa, joka on tullut tutuksi jo noin kahden vuoden ajan: työttömyysasteen trendi nousee, kun taas työllisyysasteen trendi laskee – tai matelee paikoillaan, kuten tällä kertaa.

Työllisiä oli maaliskuussa 13 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin, työttömiä taas 31 000 enemmän. Työttömyysasteen trendiluku nousi 9,3 %:iin. 

Työllisissä on viime vuodesta laskenut etenkin naisten määrä, kun taas miesten kohdalla muutos on pienempi.

EU:n tilastovirasto Eurostat julkaisi puolestaan viime viikolla vuoden 2024 työllisyystietoja. Ne kertovat, että Suomen suunta oli poikkeus: työllisyysaste (20-64-vuotiaat) laski 1,2 prosenttiyksikköä, kun se EU:ssa keskimäärin nousi 0,5 prosenttiyksikköä.

Lue lisää

 

Uutinen | Lopettaneiden yritysten määrä ennätystasolla 2024

Vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä lopettaneita yrityksiä oli 16 188, mikä on lähes kaksinkertaisesti vuotta aiempaan verrattuna. Viimeisen neljänneksen lukemat olivat suurimmat millään vuosineljänneksellä aloittaneet ja lopettaneet yritykset -tilaston vuoteen 1995 ulottuvassa historiassa. Kasvua selittää etenkin luonnollisten henkilöiden yritysten luokka, jossa lopettaneiden yhden hengen yritysten määrä kasvoi vielä selvemmin 4 654:stä 11 310:een.

Lue lisää

 

Uutinen | Maahanmuutto väheni tammi-maaliskuussa

Ulkomailta muutti Suomeen tammi–maaliskuun aikana 10 379 henkeä, mikä on 5 349 vähemmän kuin vuosi sitten. Suurin pudotus maahanmuutossa aiheutui Ukrainan kansalaisten muuttojen vähentymisestä. Ukrainalaisten maahanmuuttoja oli tammi-maaliskuussa yli 2 700 vähemmän kuin vuotta aiemmin.


”Alkuvuoden maahanmuutoista reilu viidennes oli yhä Ukrainan kansalaisten maahanmuuttoja. Tämä oli eniten eri kansalaisuuksista. Toiseksi suurin maahanmuuttajaryhmä olivat Suomen kansalaiset ja kolmanneksi suurin Filippiinien kansalaiset”, yliaktuaari Joonas Toivola kertoo.


Suomesta ulkomaille muutti 3 213 henkeä, 18 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.


Väkiluku lisääntyi alkuvuonna määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 4 810 hengellä. Uudellamaalla väestönkasvu oli suurinta myös väkilukuun suhteutettuna. Toiseksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, 669 hengellä.

Lue lisää

 

Blogi | Miksi kuluttajat eivät luota Suomen talouteen

Kuluttajien usko Suomen talouteen ja odotukset sen kehityksestä ovat olleet miinuksella jo kolmen vuoden ajan. Tuoreiden tietojen mukaan tärkein selittävä tekijä on maailmanlaajuinen kehitys, kuten sodat, konfliktit sekä kauppapolitiikka. Toiseksi nousee inflaatio, kertoo Pertti Kangassalo Tieto&trendit blogissa.

Lue lisää

Viikon video

Toivon tilastot

Lapsi- ja imeväiskuolleisuuden vähentäminen on yksi suurimmista menestystarinoistamme. Suomi kuuluu niiden harvojen maiden joukkoon, joissa imeväiskuolleisuus on alle kaksi promillea. Tilastokeskuksen 160-vuotisjuhlan kunniaksi nostamme tänä vuonna esiin myönteisiä kehityskulkuja Suomen taipaleelta.

Katso video Youtubessa
Tutki tietokantaa

 

Viikon luku

60 

Siviilivihkimisten osuus nousi viime vuonna jo 60 prosenttiin. Osuus on kasvanut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana noin 20 prosenttiyksiköllä. Vuonna 2024 kirkollisten vihkimisten osuus oli ensimmäistä kertaa avioon astuvien kohdalla 46 % ja siviilivihkimisten 54 %. Kun toinen tai molemmat puolisot olivat olleet avioliitossa vähintään kerran aikaisemmin, siviilivihkimisten osuus oli jo 70 %.


Lähde: Tilastokeskus, siviilisäädyn muutokset

 

Vertailu | Suomi vs. muut

Kahvin hinnan vuosimuutos (maaliskuu 2025)

1. Suomi 50,9 %
2. Viro 30,0 %
3. Ruotsi 30,0 %
4. Tšekki 22,5 %
5. Tanska 22,4 %
6. Bulgaria 20,4 %
7. Slovenia 20,1 %
8. Italia 19,5 %
9. Norja 18,5 %
10. Unkari 17,8 %

Kahvi on kallistunut viime kuukausina hurjasti. Puolen kilon suodatinkahvipaketin hinta on kivunnut monin paikoin jo yli kymmeneen euroon. Maaliskuussa kahvi oli yksi eniten inflaatioon vaikuttaneista hyödykkeistä. Kahvi kallistui noin 51 prosenttia vuotta aiemmasta.


Vuosimuutos oli suurempi kuin missään muualla EU-alueella. Lähimpänä Suomea olivat naapurimaamme Viro ja Ruotsi, jossa kahvin hinta nousi 30 prosenttia vuotta aiemmasta. Kaikissa EU-maissa kahvi kallistui viimevuotiseen verrattuna. Keskimääräinen vuosimuutos EU:ssa oli maaliskuussa 13,3 prosenttia.


Lähde: Eurostat

 

Poimintoja tulevista julkistuksista

28.4.  Kuluttajien luottamus 2025, huhtikuu
29.4.  Majoitustilasto 2025, maaliskuu, ennakko
30.4.  Kuluttajahintaindeksi 2025, huhtikuu, polttonesteiden keskihintoja
  5.5.  Osakeasuntojen hinnat 2024
  8.5.  Rakennukset ja kesämökit 2024
  9.5.  Muuttoliike 2024

  9.5.  Teollisuuden uudet tilaukset 2025, maaliskuu

Julkaisemme tiedot klo 8.00, ellei toisin ilmoiteta.

Katso kaikki julkistukset julkistamiskalenterista.

 

Tilastokeskuksen logo

Tilastokeskus

Työpajankatu 13, 00580 Helsinki

Tietopalvelu: info@stat.fi, p. 029 551 2220


Tietosuojaseloste